Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhteiskunta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhteiskunta. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 18. joulukuuta 2016
Suomen arvo- ja identiteettikriisi
![]() |
|
Stormtroopperitkin rakastaa kuvan on ottanut Kristina Alexanderson (creative commons) |
Suomella on identiteettikriisi. Ihmiset eivät osaa erottaa nykytodellisuutta menneisyydestä. Mielikuvamarkkinointi Suomesta edistyksellisenä länsimaalaisena demokratiana vahingoittaa meitä, kun ne hienot asiat Suomessa ovat osa meidän menneisyyttämme. Siksi politiikan tekeminen siitä lähtökohdasta, että olisimme se mielikuvamarkkinoinnin Suomi tarkoittaa sitä, että emme tee päätöksiä nykyisyyden ja tulevaisuuden realiteettien pohjalta. Kansallinen psyyke on kuin sillä syrjäytyneellä entisellä kympin oppilaalla, joka pänttäsi muistikikoilla, ei ymmärtänyt oppimaansa, unohtelee viimeisetkin oppimansa asiat ja haluaa vielä pitää kaksin käsin kiinni siitä ajatuksesta, että on tosi hyvä vaikka se ei näy omassa toiminnassa enää ja jatkuvan tiedostamattomuuden puutteen vuoksi tilanne vaan pahenee. Minulla on toivo siitä, että nyt herätään tähän todellisuuteen.
Suomi luottaa turhan sokeasti vielä niihin rakenteisiin, joiden pitäisi ehkäistä eduskunnan hulluja päähänpistoja ja perustuslain vastaisia päätöksiä. Sipilän heitto "kaiken maailman dosenteista" tiivistää hyvin hallituksemme asenteen oman toimintansa kriittiseen tarkasteluun tai oikeastaan sen puutteeseen. Oikeuskanslerin lausunnot osoittavat konkreettisesti mihin joudutaan sillä, että asiantuntijoita ei kuunnella eikä edes haluta kuulla. Todellisuus on karu. Pelkällä perstuntumalla ei tehdä hyviä päätöksiä eikä edes laillisia sellaisia. Lehdistöön ei luoteta siksi, että se toimii niin näkyvästi sellaisissa puuhissa, joista paistaa läpi poliitikoille ja lobbaajille mieleinen mielikuvakampanjointi. Sipilän-Ylen tapaus antaa näille epäilyksille vahvistusta. Demokratia on epätäydellinen, se vaatii sen verran luottamusta, että valitut päättäjät toimisivat perustuslakimme mukaisesti silloinkin, kun heitä ei siihen mikään muu kuin omatunto pakota. Luottamukselle ei ole enää perusteita, kun lehdistö ei saa olla kriittinen eivätkä asiantuntijoiden lausunnot ohjaa toimintaa.
Suomi on jakautunut erilaisiin yhteiskuntaluokkiin, kupliin, jotka eivät pääse yksimielisyyteen realiteeteista ja syystäkin epäilevät muita epärehellisiksi, itsekkäiksi tai ihan vaan tyhmiksi. Tämä saa ihmiset luovuttamaan yhteisien asioiden edistämisessä, kun poliikkaakin saa tehdä laittomuuksilla itsekeskeisin perustein. Syy on myös ideologisessa jakautumisessa. Ihmiset valitsevat ideologian sen mukaan, kuinka hyvin se sopii heidän omiin arvoihinsa, mutta kaikki eivät pysty edes itsensä kriittiseen tarkasteluun eivätkä siten osaa tai uskalla tarkastella kriittisesti oman ryhmän ideologiaa. Ylikorostunut solidaarisuus omaa viiteryhmää kohtaan vahvistaa vain jakautumista, heikentää sosiaalista liikkuvuutta ja sementoi ihmisten oman identiteetin muuttumattomaksi. Se on kuin autoimmuunisairaus, jossa torjunta kohdistuu virheellisesti elimistön omia kudoksia kohtaan. Elimistö ei enää tunnista mikä on osa sitä itseään. Politiikassa tämä on näkynyt siten, että kielletään maahanmuuttajien, työttömien, vanhusten, mielisairaiden, huumeidenkäyttäjien, opiskelijoiden, yrittäjien, dosenttien, myötätuntoisten ja itsekkäidenkin olevan osa meitä. Minusta olisi hyvä muistaa, että Suomi on valtio. Valtion ei pidä kohdella ketään eriarvoisesti eikä vastoin sen omia sääntöjä. Kun valtio tekee virheitä, ne on välittömästi tunnustettava ja korjattava. Sen sijaan, että kritiikin antajat mitätöidään ja hiljennetään, kritiikki on otettava huomioon ja on varmistettava, että palautteen antaminen on mahdollisimman helppoa, sujuvaa ja johtaa parannuksiin. Kehittyminen edellyttää rehellisyyttä itseltään ja oman toiminnan tulee kehittyä siihen suuntaan, että se kestää kriittisen tarkastelun.
Näen hyvänä asiana nyt tämän sokean auktoriteettiuskon väistämättömän murtumisen. Se siirtää vastuuta asioista ihmisille itselleen, kun vastuuta vältellään muiden toimesta. Nyt pitäisi vielä näyttää, että politiikkaa ei saa tehdä olemalla piittaamaton yhteisiin arvoihimme perustuvista laista eikä niin, että hallitsijoillemme sallittaisiin ajattelu, jonka mukaan he ovat lain yläpuolella. Sillä olisi suuri vaikutus ihmisten luottamukseen politiikkaan ja siten myös toisiinsa. Ihmiset tulevat ottamaan oman kohtalonsa omiin käsiinsä joko hallituksen kanssa yhteistyössä tai ilman sitä. Jälkimmäinen vaihtoehto on huonompi ja mitä pidempään hallituksen nykyinen toiminta jatkuu sitä vaikeampi on perustella maltillisia ratkaisuja. Siksi olen sitä mieltä, että hallituksen pitäisi ymmärtää, että paras asia, mitä he voisivat tehdä omalle kotimalleen nyt, on erota viipymättä. Siitäkin huolimatta, että se voisi hetkellisesti heikentää oman puolueen valtaa. Se ei ole tärkeää nyt. Hallituksen arvot, visio ja strategia ovat asettaneet maamme identiteetin niin kyseenalaiseksi ja on niin kaukana sen kansalaisten identiteetistä, että heidän politiikkansa on tullut tiensä päähän. Suomi tarvitsee uudet vaalit ja uuden hallituksen, jonka kanssa voimme rakentaa parempaa Suomea laillisesti, rauhanomaisesti, kaikkien arvot huomioiden ja ilman demonisointiin, ihmisoikeuksien kieltämiseen tai mielikuvamarkkinointiin perustuvaa politiikkaa, asiantuntijoita tarkasti kuullen, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön hengessä ja erityisesti poliittistaloudellista valtaa omistavien eturyhmien ja voimapolitiikkaa harrastavien maiden johtajien sanoihin terveellä skeptisesyydellä suhtautuen.
Meillä voisi olla parempi hallinto ja nykyisen hallituksen on aika myöntää tämä tosiasia. Nykyinen hallituksemme on näyttänyt erittäin haitallista esimerkkiä kansalaisille eikä siten ole ymmärtänyt, mitä on todellinen johtaminen ja vastuunkanto. Tämä on myös merkki siitä, että hallituksen jäsenet eivät suhtaudu asemaansa sen edellyttämällä tavalla. Tämä poliittisen aseman pysyvyyden kupla olisi syytä puhjeta nopeasti. Kieltämällä todellisuuden ajaudumme vain syvemmälle kriisiin. Myöntämällä ikävätkin tosiasiat meillä on toivoa paremmasta huomisesta ja vähemmän huolta Potemkinin kulisseista. Vaikka emme kaikessa aina jaakkaan samaa uskoa, on meille suomalaisille kuitenkin yhteistä jossain määrin toivo ja aina rakkaus. Niitä kiintopisteenä käyttämällä pääsemme eteenpäin myös muiden yhteisten arvojen ja uskomusten uudelleen määrittämisessä, kunhan keskitymme hetkeksi muuhunkin kuin pelonlietsontaan ja pelkkään reagointiin.
Lähettänyt
Sebastian Mäki
klo
17.22
torstai 1. lokakuuta 2015
Terrorismi on huono ja erityisen läpinäkyvä tekosyy poliisivaltion rakentamiselle
Hallitus himoitsee nyt massavalvontakoneistoa. Oikeasti ainoat, jonka viestejä sillä pystyttäisiin lukemaan ovat niiden tavallisten kansalaisten viestit, joten väitteet siitä, että heidän viestejään ei luettaisi ovat niin naurunalaisia, että oksat pois. Onhan tätä poliisivaltioksi kehittymisen tuntua ollut ilmoilla jo siitä lähtien, kun poliisi sai luvan tehdä rikoksia peitetehtävissä. Ja silloin, kun poliisi ryhtyi käyttämään haittaohjelmia.
Kyllä siellä ministeriössä tiedetään, mitä tilastot sanovat, kun verrataan vaikkapa syöpään kuolleiden ja terrorismiin kuolleiden määriä. Maailmanlaajuisesti tutkimusten mukaan on 33842 kertaa todennäköisempää kuolla syöpään, kuin terrorismin takia. Sydänsairauksiin menehtyy 35000 kertaa enemmän ihmisiä.
Terrorismin vastaisen sodan ja massaurkinnan luvatussa maassa, Yhdysvalloissa kuolee noin 55 kertaa enemmän ihmisiä poliisin tappamana kuin terroristin.
Lisäksi massavalvonta ei ole estänyt yhtäkään terroristia aikeissaan, eikä tule siinä tavoitteessa onnistumaan. Kansalaisten yksityisyyteen puuttuminen on terrorismia sen varsinaisessa merkityksessä. Suomen pahimmat terroristit istuvat hallituksessa ja eduskunnassa.
On täysin päivänselvää, että massaurkintaa tultaisiin käyttämään nimenomaan omien kansalaisten valvontaan vailla mitään kouriintuntuvaa todistetta syyllisyydestä ja vailla oikeuden päätöstä. Jos KRP:n nahkatakkijengi tunkee jo nyt ihmisten koteihin pelkän IP-osoitteen perusteella, niin millä perusteella samanlainen porukka massaurkinnan Suomessa retuuttaa ihmisiä kuulusteluihin? Minua hävettää Suomen nukkehallituksen puolesta.
Hallitus. Te olette todellakin pettäneet suomalaiset arvot ja Suomen kansan nyt niin perinpohjaisesti, että olette selvästikkin alistuneet nyt Yhdysvaltain ja sen kumppanimaiden painostukselle ja myyneet suomalaisten yksityisyyden täysin tyhjiä lupauksia vastaan. Muistuttaisin, että Yhdysvallat ajaa vain omaa etuaan, eikä siinä auta yhtään mikään määrä tiedustelutietoa, jota Suomi voisi koskaan saada. Vakoilua harrastavat valtiot pettävät toistensa luottamuksen järjestelmällisesti ja tämän pitäisi olla sen verran tuoreessa muistissa Snowdenin paljastusten jälkeen, että kysynkin, ketä Suomen hallitus palvelee? Ei ainakaan Suomen kansaa. Ellei Suomen kansaa sitten palvella jotenkin vetämällä Suomi yhä syvemmälle kansainvälisten juonijoiden joukkoon mukaan. Ei järin viisasta touhua. Hallituksella on ollut kerta toisensa jälkeen mahdollisuuksia parantaa Suomen ja sen kansan asemaa, mutta silti liian moni mahdollisuus on kääntynytkin pettymykseksi. Ehkä liian monta kertaa, jotta sitä voitaisiin pitää vahinkona. Onko tämänastinen strategia ollut näyttäytyä pieneltä, säälittävältä ja sympatiaa herättävältä pikkuvaltiolta ison ja vaarallisen naapurimme vierellä? No ne kuvitelmat katosivat kai viimeistään siinä kohtaa, kun Suomen kaduilla alkoivat natsit kokoontua.
Valtion suorittama tiedustelutoiminta johtaa kaikkien ihmisten oikeusturvan murenemiseen ja tietoturvan heikkenemiseen maailmanlaajuisesti. Edes NSA ei kykene pitämään tietovarastonsa tietoja salassa. Tieto valuu aina ennemmin tai myöhemmin julkisuuteen. Mikään datavarasto maailmassa ei ole murtamaton. Ei yksikään. Vielä vähemmän yksikään viranomaisten järjestelmistä. Sanonta tieto tahtoo olla vapaa on mielestäni tähänkin osuva, sillä se näyttää suorastaan tunkeutuvan keskitetyistä järjestelmistä ulos.
Se, että Suomessa ryhdyttäisiin tällaisia kalliita järjestelmiä rakentamaan tai ostamaan on sulaa hulluutta. Etenkin, kun tarkastelee Suomen tietojärjestelmähankintojen historiaa.
Mitäpä, jos Suomessa keskityttäisiin ihan ensimmäisenä niiden tukiloukkujen poistamiseen ja työllisyystilanteen parantamiseen sen sijaan, että hallitus esittää näytelmää, jossa ainoa mahdollisuus ja ratkaisu on massavakoilu? Entäpä, jos vihapuheita ymmärtäviä ja niitä lausuvia poliitikkoja ojennettaisiin?
Mikäli Suomessa todellakin ryhdytään vakoilemaan omia kansalaisia, en voi enää hyvällä omallatunnolla maksaa enää senttiäkään veroa, sillä jokainen sentti on tukea fasismille ja poliisivaltiolle. Pyrin toimimaan näitä massavalvonta-aikeita vastaan täydellä sydämelläni, kuten olen tähänkin asti tehnyt mm. pyörittämällä omaa Tor-ulostulokäytävääni. Ja työssäni, jossa rakennan palveluita, joilla keskuspankkien loputtomassa inflaatiokierteessä olevasta rahasta pääsee lopullisesti eroon. Autan jatkossakin ihmisiä salaamaan liikenteensä niin, että välttyvät edes enemmältä vakoilulta ja autan kaikin tavoin muidenkin järjestelmien rakentamisessa, jotka tekevät valtiot ja muut keskitetyt vallankäyttäjät, kuten perinteisen kaltaiset yritysorganisaatiot täysin tarpeettomaksi ja irrelevanteiksi. Tulen tekemään tätä Suomessa niin kauan, kuin vain pystyn vaikka nyt näyttää siltä, että jossain vaiheessa on muutettava pois ellei suunta muutu.
Ken miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. Miettikääpä tuota hetken aikaa "arvon" ministerit ja kansanedustajat, sillä teidän tienne vie Suomen ennemmin tai myöhemmin sotaan. Tai ehkäpä te jo näette sodan niin todennäköisenä uhkana, että olette valmiit uhraamaan Suomen kansan pyhimpiä oikeuksia ja muuntelemaan irvokkaalla tavalla jopa Suomen perustuslakia, välttääksenne teknisesti tekemästä rikosta. Luettiinhan Suomessa vielä jatkosodankin aikana kansalaisten kirjeet ja viivattiin yli se, mistä ei sopinut kirjoittaa. Kaikille lienee myös hyvin selvää, mistä oli kysymys puolustusministeriön kansliapäällikön vaihtamisasiassa. Tilalle otettiin helpommin johdateltavissa oleva ja jopa TV-lähetyksessä tilanteita eskaloiva yksinkertainen marionetti, jonka henkinen ikä on 4v. Toivon todellakin, että kyseessä oli vain sumuverho, jonka kätkössä Arto Räty laitetaan johonkin haasteellisempaan tehtävään.
Terveisiä ylipäällikkö Niinistölle: Tämä maa on liian pitkään mennyt sellaiseen suuntaan, että epäilen suuresti täällä olevan enää merkittävissä määrin arvokasta perintöä, jota vaalia. Suomessa on liikaa sokeita ihmisiä, joita kiinnostavat pinnalliset asiat ja liian vähän niitä, jotka tekevät tästä puolustamisen arvoisen maan. Lisäksi näyttää siltä, että suuri osa kansasta uskoo mitä tahansa satuja, joita heille kerrotaan. Hallitus on pitänyt tästäkin huolen laiminlyömällä koulutuksen jo aivan liian pitkään ja ohjaamalla ihmisiä käytännössä kulutusautomaateiksi ja työroboteiksi. Innovoippa siinä sitten tai kokoa järkevä hallitus, kun äänestäjä valitsee ehdokkaansa jostain vaalitinderistä. Valtio ja sen hallitus, joka polkee ihmisten oikeuksia ei yksinkertaisesti ole puolustamisen arvoinen. Se on haitallinen organisaatio, josta fasismin syöpä on leikattava irti.
Mikäli kiinnostaa, Helsingin Sanomien marraskuun kuukausiliitteessä on artikkeli Bitcoinista ja Tor-verkosta sekä hieman siitä, miten ne tulevat parantamaan yhteiskuntaa.
Suosittelen lukemiseksi myös redditin /r/privacy aliredditistä jutun Why surveillance is not OK
EDIT: 4.10.2015 Lisäksi suosittelen tiedusteluelimissä työskenteleville tätä Wired-julkaisun artikkelia ja Intelexit sivustoa.
Kyllä siellä ministeriössä tiedetään, mitä tilastot sanovat, kun verrataan vaikkapa syöpään kuolleiden ja terrorismiin kuolleiden määriä. Maailmanlaajuisesti tutkimusten mukaan on 33842 kertaa todennäköisempää kuolla syöpään, kuin terrorismin takia. Sydänsairauksiin menehtyy 35000 kertaa enemmän ihmisiä.
Terrorismin vastaisen sodan ja massaurkinnan luvatussa maassa, Yhdysvalloissa kuolee noin 55 kertaa enemmän ihmisiä poliisin tappamana kuin terroristin.
Lisäksi massavalvonta ei ole estänyt yhtäkään terroristia aikeissaan, eikä tule siinä tavoitteessa onnistumaan. Kansalaisten yksityisyyteen puuttuminen on terrorismia sen varsinaisessa merkityksessä. Suomen pahimmat terroristit istuvat hallituksessa ja eduskunnassa.
On täysin päivänselvää, että massaurkintaa tultaisiin käyttämään nimenomaan omien kansalaisten valvontaan vailla mitään kouriintuntuvaa todistetta syyllisyydestä ja vailla oikeuden päätöstä. Jos KRP:n nahkatakkijengi tunkee jo nyt ihmisten koteihin pelkän IP-osoitteen perusteella, niin millä perusteella samanlainen porukka massaurkinnan Suomessa retuuttaa ihmisiä kuulusteluihin? Minua hävettää Suomen nukkehallituksen puolesta.
Hallitus. Te olette todellakin pettäneet suomalaiset arvot ja Suomen kansan nyt niin perinpohjaisesti, että olette selvästikkin alistuneet nyt Yhdysvaltain ja sen kumppanimaiden painostukselle ja myyneet suomalaisten yksityisyyden täysin tyhjiä lupauksia vastaan. Muistuttaisin, että Yhdysvallat ajaa vain omaa etuaan, eikä siinä auta yhtään mikään määrä tiedustelutietoa, jota Suomi voisi koskaan saada. Vakoilua harrastavat valtiot pettävät toistensa luottamuksen järjestelmällisesti ja tämän pitäisi olla sen verran tuoreessa muistissa Snowdenin paljastusten jälkeen, että kysynkin, ketä Suomen hallitus palvelee? Ei ainakaan Suomen kansaa. Ellei Suomen kansaa sitten palvella jotenkin vetämällä Suomi yhä syvemmälle kansainvälisten juonijoiden joukkoon mukaan. Ei järin viisasta touhua. Hallituksella on ollut kerta toisensa jälkeen mahdollisuuksia parantaa Suomen ja sen kansan asemaa, mutta silti liian moni mahdollisuus on kääntynytkin pettymykseksi. Ehkä liian monta kertaa, jotta sitä voitaisiin pitää vahinkona. Onko tämänastinen strategia ollut näyttäytyä pieneltä, säälittävältä ja sympatiaa herättävältä pikkuvaltiolta ison ja vaarallisen naapurimme vierellä? No ne kuvitelmat katosivat kai viimeistään siinä kohtaa, kun Suomen kaduilla alkoivat natsit kokoontua.
Valtion suorittama tiedustelutoiminta johtaa kaikkien ihmisten oikeusturvan murenemiseen ja tietoturvan heikkenemiseen maailmanlaajuisesti. Edes NSA ei kykene pitämään tietovarastonsa tietoja salassa. Tieto valuu aina ennemmin tai myöhemmin julkisuuteen. Mikään datavarasto maailmassa ei ole murtamaton. Ei yksikään. Vielä vähemmän yksikään viranomaisten järjestelmistä. Sanonta tieto tahtoo olla vapaa on mielestäni tähänkin osuva, sillä se näyttää suorastaan tunkeutuvan keskitetyistä järjestelmistä ulos.
Se, että Suomessa ryhdyttäisiin tällaisia kalliita järjestelmiä rakentamaan tai ostamaan on sulaa hulluutta. Etenkin, kun tarkastelee Suomen tietojärjestelmähankintojen historiaa.
Mitäpä, jos Suomessa keskityttäisiin ihan ensimmäisenä niiden tukiloukkujen poistamiseen ja työllisyystilanteen parantamiseen sen sijaan, että hallitus esittää näytelmää, jossa ainoa mahdollisuus ja ratkaisu on massavakoilu? Entäpä, jos vihapuheita ymmärtäviä ja niitä lausuvia poliitikkoja ojennettaisiin?
Mikäli Suomessa todellakin ryhdytään vakoilemaan omia kansalaisia, en voi enää hyvällä omallatunnolla maksaa enää senttiäkään veroa, sillä jokainen sentti on tukea fasismille ja poliisivaltiolle. Pyrin toimimaan näitä massavalvonta-aikeita vastaan täydellä sydämelläni, kuten olen tähänkin asti tehnyt mm. pyörittämällä omaa Tor-ulostulokäytävääni. Ja työssäni, jossa rakennan palveluita, joilla keskuspankkien loputtomassa inflaatiokierteessä olevasta rahasta pääsee lopullisesti eroon. Autan jatkossakin ihmisiä salaamaan liikenteensä niin, että välttyvät edes enemmältä vakoilulta ja autan kaikin tavoin muidenkin järjestelmien rakentamisessa, jotka tekevät valtiot ja muut keskitetyt vallankäyttäjät, kuten perinteisen kaltaiset yritysorganisaatiot täysin tarpeettomaksi ja irrelevanteiksi. Tulen tekemään tätä Suomessa niin kauan, kuin vain pystyn vaikka nyt näyttää siltä, että jossain vaiheessa on muutettava pois ellei suunta muutu.
Ken miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. Miettikääpä tuota hetken aikaa "arvon" ministerit ja kansanedustajat, sillä teidän tienne vie Suomen ennemmin tai myöhemmin sotaan. Tai ehkäpä te jo näette sodan niin todennäköisenä uhkana, että olette valmiit uhraamaan Suomen kansan pyhimpiä oikeuksia ja muuntelemaan irvokkaalla tavalla jopa Suomen perustuslakia, välttääksenne teknisesti tekemästä rikosta. Luettiinhan Suomessa vielä jatkosodankin aikana kansalaisten kirjeet ja viivattiin yli se, mistä ei sopinut kirjoittaa. Kaikille lienee myös hyvin selvää, mistä oli kysymys puolustusministeriön kansliapäällikön vaihtamisasiassa. Tilalle otettiin helpommin johdateltavissa oleva ja jopa TV-lähetyksessä tilanteita eskaloiva yksinkertainen marionetti, jonka henkinen ikä on 4v. Toivon todellakin, että kyseessä oli vain sumuverho, jonka kätkössä Arto Räty laitetaan johonkin haasteellisempaan tehtävään.
Terveisiä ylipäällikkö Niinistölle: Tämä maa on liian pitkään mennyt sellaiseen suuntaan, että epäilen suuresti täällä olevan enää merkittävissä määrin arvokasta perintöä, jota vaalia. Suomessa on liikaa sokeita ihmisiä, joita kiinnostavat pinnalliset asiat ja liian vähän niitä, jotka tekevät tästä puolustamisen arvoisen maan. Lisäksi näyttää siltä, että suuri osa kansasta uskoo mitä tahansa satuja, joita heille kerrotaan. Hallitus on pitänyt tästäkin huolen laiminlyömällä koulutuksen jo aivan liian pitkään ja ohjaamalla ihmisiä käytännössä kulutusautomaateiksi ja työroboteiksi. Innovoippa siinä sitten tai kokoa järkevä hallitus, kun äänestäjä valitsee ehdokkaansa jostain vaalitinderistä. Valtio ja sen hallitus, joka polkee ihmisten oikeuksia ei yksinkertaisesti ole puolustamisen arvoinen. Se on haitallinen organisaatio, josta fasismin syöpä on leikattava irti.
Mikäli kiinnostaa, Helsingin Sanomien marraskuun kuukausiliitteessä on artikkeli Bitcoinista ja Tor-verkosta sekä hieman siitä, miten ne tulevat parantamaan yhteiskuntaa.
Suosittelen lukemiseksi myös redditin /r/privacy aliredditistä jutun Why surveillance is not OK
EDIT: 4.10.2015 Lisäksi suosittelen tiedusteluelimissä työskenteleville tätä Wired-julkaisun artikkelia ja Intelexit sivustoa.
Lähettänyt
Sebastian Mäki
klo
20.56
tiistai 7. huhtikuuta 2015
Re: Yhden kysymyksen vaalikone
| Rainbow Burst Vector Graphic CC Attribution: Vector Graphics |
Olikohan tuo strategisesti valittu, että vastata voi vain myöntävästi? Ette tahdo tasapuolisuudenkaan nimissä näyttää, ketkä ehdokkaat vastaisivat kieltävästi.
Joka tapauksessa paheksun retoriikkaanne ja tapaa, jolla yritätte ajaa agendaanne. Samaa päättelyä käyttäen pitäisi koululaisilla olla "oikeus" kuulla uskonnollisten yhteisöjen käännytyspuheita, olivatpa käännyttäjät sitten luterilaisesta kirkosta tai satanisteja.
Markkinoitte lapselle "oikeutta" saada kokemus, jota itse pidätte oman subjektiivisen näkemyksenne kapeuden vuoksi oikeana. Näyttöä on kuitenkin siitä, että ydinkysymys lapsen hyvinvoinnissa ei ole se, mitä sukupuolta hänen vanhempansa ovat vaan se, rakastetaanko lasta ja otetaanko hänet huomioon.
Kerroppa, miten lapsen oikeudet toteutuvat paremmin vaikkapa perhekodissa kuin perheessä, jossa molemmat vanhemmat ovat saman sukupuolen edustajia. Entäs lastenkodissa?
Avioliitto on henkilökohtainen asia. Sitä ei ole sopiva yhteisön määrittää, millä tapaa yksilöt tahtovat toisiinsa sitoutua tai minkälaisin järjestelyin he lisääntyvät.
Vai pitäisikö kohta puuttua vaikkapa siihen, että uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvat lisääntyvät yli yhteiskunnan kantokyvyn tuottaen yksilöitä, joiden kyky kognitiiviseen reflektioon sekä faktojen ja fiktion erottamiskyky on heikentynyt?
Ystävällisin terveisin,
Sebastian Mäki
Julkaistu avoimena blogissani: Politiikka- ja yhteiskuntablogi
http://blogi.sebastianmaki.fi/
On 04/07/2015 12:56 AM, aito.avioliitto@gmail.com wrote:>
> Arvoisa kansanedustajaehdokas!
>
> Vielä ehdit vastaamaan yhden kysymyksen vaalikoneeseen. Siinä on nimensä
> mukaisesti vain yksi kysymys ja vain yksi vastausvaihtoehto. Siihen ei siis mene
> kauan aikaa. Pääset vastaamaan vain tällä henkilökohtaisella linkillä:
> http://aitoavioliitto.fi/vaalit?c=********
>
>
> Menestystä vaalikampanjaanne toivottaen,
> ***** ********
> Aito avioliitto ry **
>
Lähettänyt
Sebastian Mäki
klo
15.15
keskiviikko 25. maaliskuuta 2015
Kiristyskirjeiden uusi aalto ja ohjeita
EDIT 8.9.2015 Vaikuttaisi siltä, että Hedman Partners on viemässä isoa määrää tapauksia oikeuteen. Muistakaa sitten te Muropaketin ja Ylilaudan jonnet, että levyjä ei saa tahallaan kirjoittaa täyteen randomia tai muutenkaan tuhota niiden sisältöä. Siitä voisi tulla paha mieli tekijänoikeussotureille ja niiden jaloa taistoa kamalia Piraatteja vastaan avustavalle poliisille, jotka vaan tekevät työtään ja olisihan se varmaan laitontakin.
EDIT2: mainittiin minulle, että ei se vissiin laitonta olekkaan. On ollut mm. tapausia, joissa joku ei ole suostunut edes kovalevynsä kryptaussalasanaa luovuttamaan, poliisi on vienyt koneet ja pitänyt niitä aikansa, mutta kun krypto ei ole auennut niin on tullut syyttämättäjättämispäätöksiäkin. Jos kuumottaa, hanki asianajaja.
EDIT3: Piraattipuolue on avannut ohjesivuston kiristyskirje.fi
Olen eilen ja tänään saanut muutamia yhteydenottoja sekä avunpyyntojä koskien Hedman Partnerssin juuri lähettämiä uusia kiristyskirjeitä. ("Asia: Elokuvateosten luvaton jakaminen BitTorrent-verkossa" tai vastaava otsikko) Liikenne blogiinikin näyttää kovaa piikkiä katselukerroissa tänään. Erityisesti aihetta käsittelevään edelliseen postaukseeni. (372 lukukertaa tänään) Voidaan siis sanoa, että kevättä ilmassa ja tekijänoikeustrollit liikenteessä.
Tein Hedman Partnersin toiminnasta rikosilmoituksen ja kantelun Asianajajaliiton valvontalautakunnalle, jossa syytin Hedman Partnersin asianajajaa mm. asiattomasta painostuksesta ja uhkauksesta saattaa häpeällistä tietoa julkisuuteen. Ongelmallista on esimerkiksi se, miten hyvin oikeudenkäynnin julkisuusperiaate toteutuisi, kun se edellyttäisi häpeällisen tiedon(tai epäilyn, joka on siihen rinnastettavissa) paljastamista. Rikosilmoituksesta tai kantelusta Asianajajaliittoon ei tapauksessani ollut toivotunlaista tulosta. En ole saanut sellaista ratkaisua, jossa todettaisiin näiden kiristyskirjeiden olevan laittomia tai asianajajan tapaohjeiden vastaisia. Se ei silti tietenkään tarkoita, etteikö niitä voisi vielä sellaiseksi tulkita.
Koska taipumukseni on hieman spekuloida, minulle tuli tunne, että laittoivat kiristyskirjetouhun tauolle siksi aikaa, kun kävivät kanssani asiakirjataistelua. Spekuloin siis, että pelkäävät itsekin olevansa lain harmaan vyöhykkeen riskaabelimmalla puolella. Ovat ilmeisesti kuitenkin lähetelleet näitä kirjeitä silläkin aikaa. Toistaiseksi siis Hedman Partnersilla on mahdollisuus manipuloida oikeuksistaan tietämättömiä maksamaan vaaditut lunnaat, jotka tietojeni mukaan pyörivät jossain 800 euron ja 1500 euron tuntumassa.
Oman verkon jakaminen on yleistä eikä ole lainkaan yllättävää, että näitä kirjeitä saaneet henkilöt eivät edes tiedä kuka väitetyt luvattomat lataukset(jakamiset) on tehnyt. Kotiverkkoa ei nyt muutenkaan kukaan valvo eikä kukaan myöskään ole velvollinen valvomaan sellaisella tavalla, että tällaisiin uhkauskirjeisiin voisi vastata sen enemmällä todistusaineistolla, kuin sillä, että omaa verkkoa on kirjeen vastaanottajan oman väittämän mukaan ollut mahdollista jonkun muun käyttää. Ylivieskan käräjäoikeus on jo linjannut, ettei ylläpitäjällä ole vastuuta wlanin verkkoliikenteen sisällöstä. IP-osoite ei ole todiste verkkoliittymän omistajan syyllisyydestä.
Kannattaa muistaa, että tällaisten hyvin kiristyskirjeiden lähettäminen on tuottavaa toimintaa vain, jos kirjeiden saajat päättävät olla taistelematta vastaan. Jos siis olet esim pienituloinen saat oikeusaputoimistosta itsellesi edustajan mahdollisesti jopa ilmaiseksi. Ei tarvitse pelätä, että joudut yksin taistelemaan tällaista toimijaa vastaan.
Omat tähänastiset kustannukseni
- Bussi 6 euroa
- Oikeusaputoimisto 0 euroa
- Aikaa ja vaivaa, mutta hyvä fiilis siitä, että toimin oikeudentuntoni mukaisesti, joten plussan puolella ollaan
Ohjeet kirjeiden saajille
Älä maksa, jos et itse ole ladannut. Pidä meteliä, ole hankalaViimeisenä, mutta tärkeimäpänä: Äänestä Piraattipuolueen ehdokasta nyt tulevissa eduskuntavaaleissa.
Piraattipuolue on laittanut pystyyn sivuston, jossa koitamme ohjeistaa paremmin. Katso: kiristyskirje.fi
Olen itse Piraattipuolueen ehdokkaana Varsinais-Suomen vaalipiirissä numerolla yhdeksän.
En ole asianajaja. Jokainen tehköön omassa tapauksessaan, kuten parhaaksi päättää. Tämä postaus sisältää minun näkemykseni siitä, miten tässä asiassa tulisi menetellä. Oma kantani perustuu siihen, että tällaiselle toiminnalle saataisiin loppu. Ei siis siihen, miten yksittäisenä henkilönä ratkaiset optimaalisesti vangin dillemman.
Olisipa Ville Oksanen vielä keskuudessamme.
Ps. Minulla on kiireitä töiden ja vaalien kanssa, joten luethan myös aikaisemman postaukseni huolellisesti ennen kuin lähetät sähköpostissa kysymyksiä, joihin blogissani jo vastaan. Alkaa sen verran satelemaan sähköpostia ja puheluita, ettei oikein kerkiäis. Päivittelen tätä artikkelia vastaamaan mahdollisimman hyvin kaikkiin vastauksiin.
Pps. Ylilaudalla lisää keskustelua aiheesta: Verenimijät ja Tekijänoikeusvampyyrit vol 2
Ppps. Turre Legalilta ohjeita
Lähettänyt
Sebastian Mäki
klo
17.54
lauantai 14. maaliskuuta 2015
Utopia pakenee meitä
Miltä tuntuisi elää maailmassa, jossa valtion olisi aivan välttämätöntä toteuttaa myös sen heikoimpien kansalaisten tahtoa, jotta sillä olisi valtuudet toimia? Kuulostaako utopialta?
Tavoitteet on asetettava kauas tulevaisuuteen, jotta voimme tarkastella ovatko toimenpiteet ja ideat, joita tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään, kestäviä. Tulevaisuus, jossa ihminen on selättänyt köyhyyden, kuolevaisuuden, asuttaa useita planeettoja ja osaa käyttää luonnovaroja kestävästi, on mahdollinen. Tavoitteenamme tulee jatkuvasti olla utopia. Se sananmukaisesti tarkoittaa "paikkaa, jota ei ole". Määritelmällisesti siis tavoitteenamme on ihanneyhteiskunta. Se, millainen tällainen ihanneyhteiskunta olisi, riippuu lähinnä kyvystämme kuvitella. Utopian tavoitteleminen edellyttää, että asetamme itsemme tilanteisiin, joissa kehitymme. Koska asioiden muuttuessa muutuu myös käsityksemme utopiasta emme oikeastaan koskaan saavuta utopiaa. Siksi utopia on hyvä tavoite, koska se on alati muuttuva pakeneva käsite, joka odottaa meitä jossain tuolla tulevaisuudessa ikuisesti. Vain yksi asia on ollut muuttumaton läpi historian. Se on maailman jatkuva muutos. Meidän osanamme on tehdä valintoja, jotka ovat omiaan viemään itseämme ja muita rohkeasti eteenpäin jatkuvasti muuttuvassa maailmassa koko ajan määrittäen parhaan kykymme mukaan utopian käsitteen uudelleen uuden tiedon valossa. Kyky tehdä pidemmällä ajanjaksolla järkeviä valintoja riippuu täysin siitä, kuinka valmiita olemme muuttamaan käsitystämme vastaamaan vallitsevaa todellisuutta.
Tieteiskirjallisuus ja kuvaukset utopiasta ovat olleet suurimpia innoittavia voimia läpi ihmiskunnan historian. Ne ovat toimineet itsensä toteuttavina ennustuksina. Näistä ehkä osuvimpia ovat olleet Arthur C. Clarken vuonna 1968 tekemä ennustus 2000-luvulla käytettävistä tablettitietokoneista, Tim Berners-Leen HTTP-protokollaan vuonna 1992 määrittämä varaus tulevaisuuden sähköisille maksutavoille, joista ensimmäisenä käytännössä toimivana toteutuksena vuonna 2009 kehitettyyn Bitcoiniin tämä implementointiin vuonna 2011. Pidemmällä aikaskaalalla utopistisia ajatuksia ovat olleet esimerkiksi koko kansan kattava ilmainen terveydenhoito, koulutus, äänioikeus, itsemääräämisoikeus ja moni muu, joita Suomessa pidämme nykyään itsestään selvinä asioina. Tietysti myös tulevaisuuden dystopiat ovat kauhukuvan sijaan toimineet ohjenuorana, kuten vaikkapa Orwellin kirja Vuonna 1984.(julkaistu 1949) Ideoilla on siis taipumusta toteutua ennemmin tai myöhemmin, olivatpa ne aikanaan kuinka uskomattomia tahansa. Tärkeää olisi siis käyttää kaikki liikenevät voimavaramme siihen, että saamme toteutettua positiiviset, ihmisten elämää helpottavat ja yhteistyön määrää ja laatua parantavat tulevaisuudenkuvat tehokkaammin kuin negatiiviset, kontrollointiin, kansalaisoikeuksien menetykseen ja vallan keskittymiseen liittyvät tulevaisuudenkuvat. Oikeaa ja väärää eivät voi määrittää vain oma välitön etumme vaan kaikkien yhteinen etu rotuun, kansalaisuuteen ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta.
Tänä päivänä ja ikuisesti tärkeimmiksi aiheiksi näkisin perustoimeentulon turvaamisen ja sen mahdollistaman yksilöiden kehittymisen niin taidollisesti kuin tiedollisesti. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme kannustaa passiivisuuteen ja rankaisee niitä yritteliäitä, jotka toimivat rehellisesti töistään ja tuloistaan ilmoittaen. Perustulo antaisi vapauden kokeilla itselleen mieluisia töitä ilman, että epäonnistuminen ja potentiaalinen karenssi aiheuttaisi yrittelijäisyyteen pyrkiville tarpeettomia takaiskuja. Työn automatisoituessa ja manuaalisen työn merkittävyyden ja arvon vähentyessä ei ole enää mahdollista osoittaa kaikille työpaikkaa. Meidän täytyy luopua ajatuksesta, että kuka tahansa voi saada halutessaan sellaista työtä, jolla hän kykenee elättämään itsensä. Etenkin sellaisessa tilanteessa, jossa toimeentulon ehtona on työnteko, synnytetään keinotekoisesti työpaikkoja, jotka eivät ole mielekkäitä ja myöskin näistä pakkotöistä maksettavat palkat polkeentuvat olemattomiksi, koska epätoivo lisää tarjontaa työmarkkinoilla. Näkisin kuitenkin, että tämä on niinkin kyvykkään olennon kuin ihmisen ajan haaskaamista ja erityisesti arvokkaan resurssin hukkaan heittämistä. Suomessa on jo nyt tilanne, jota voitaisiin verrata siihen, että fyysikot laitettaisiin hiilikaivokseen työntämään kärryjä sen sijaan, että heille annettaisiin aikaa ja resursseja kehittää automaattinen kärry. Toki jotkut ihmiset tulisivat perustulojärjestelmässä olemaan vain niinsanottuja vapaamatkustajia, mutta näitä olisivat vain ihmiset, joita vanhemmat ja ympäröivä kulttuuri eivät ole ruokkineet tarpeeksi ajatuksilla siitä, mitä kaikkea he voisivat jonain päivänä saavuttaa, jos uskaltaisivat jotain tavoitella. Vapaamatkustajia on niin kauan, kun tapamme toisten unelmat ja rajoitamme heidän mahdollisuuksiaan kehittää itseään ja yhteiskuntaa, jossa he elävät. Meidän tulee tarjota kaikille kansalaisillemme yhdenvertaiset mahdollisuudet rajattomaan kehitykseen ja yhteiskuntaamme hyödyttävään yrittämiseen. On luovuttava lyhyen aikavälin tuloksentavoittelun vaatimuksesta. Ihminen ei ole kone, joka voi väsymättä olla hyödyllinen yhteiskunnalle ilman, että tällä on todellisia mahdollisuuksia menestyä kehittämällä itseään ja olemalla yritteliäs.
Demokratian kehittäminen edellyttää modernin teknologian käyttöönottoa. Yksi oleellisimmista demokratian takeista olisi blockchain-teknologian käyttöönotto vaaleissa ja eduskunnan istunnoissa. Blockchain-teknologia mahdollistaa vaalisalaisuuden säilymisen, mutta myös täydellisen läpinäkyvyyden äänestäjän näkökulmasta. Vaalituloksia ja äänestyksiä ei voisi väärentää tai muuttaa ja annetut äänet voisi kuka tahansa kansalainen tarkistaa. Kansalainen voisi antaa äänensä kokonaan yhden kansanedustajan käytettäväksi, kuten nykyään tai kansalainen voi käyttää äänensä itse. Hän voisi jopa jakaa äänestään osuudet joukolle kansanedustajia näin varmistaen sen, että yksi yksittäinen edustaja ei voi lupaustaan pettämällä vaikuttaa kansalaisen antaman äänen menemiseen täysin päinvastoin kuin mitä kansalainen on toivonut. Näin saamme luottamuksen tarpeen eliminoitua edustajavaaleista kokonaan. Oikeastaan kaikki alueet, jotka nykyään yhteiskunnassa edellyttävät luottamusta voidaan korvata demokraattisemmalla, korruptiolle immuunilla blockchain-teknologialla.
Bitcoinin ja escrow-palveluiden avulla identiteettivarkaudet ja luottokorttimaksamiseen liittyvät varkaudet voidaan eliminoida täysin. Bitcoinkäyttäjän säästöt ovat myös turvassa valtion tai rikollisten kähminnältä, koska varoja ei yksinkertaisesti voi siirtää ilman haltijan suostumusta. Toisin kuin valtion valuuttojen tapauksessa, bitcoinien väärentäminen on mahdotonta. Myös suuri osa kuluttajansuojalaeista tulisi tarpeettomaksi, koska kryptovaluutan avulla kyetään tekemään niin edistyksellisiä temppuja, että perinteisiin maksujärjestelmiin verrattuna ne vaikuttavat taikuudelta. Kyky siirtää rahaa mihin tahansa maailmankolkkaan sekunnin murto-osassa, milloin tahansa, mistä tahansa, kenelle tahansa, summasta riippumatta hintaan 0 - 0.03€ on jotain, mihin vanhanaikaiset maksuverkot eivät yksinkertaisesti pysty. Bitcoin on tullut jäädäkseen ja nyt kysymys on vain siitä aiotaanko täällä hyväksyä se tosiasia ja olla ensimmäisiä maita, jotka ymmärtävät lähteä täysillä hyödyntämään tätä uutta teknologiaa vai olemmeko me taas jäämässä muusta maailmasta jälkeen.
Bitcoin tulee kasvamaan globaalin talouden selkärangaksi ja korvaa Yhdysvaltain dollarin aseman ennemmin tai myöhemmin. Tämä siitä syystä, että Bitcoinin käyttöönotto ei ole yhden yksittäisen valtion talouden tukemista vaan rationaalinen valinta valtiolle, joka pyrkii vakauttamaan omaa ja koko muun maailman taloutta kohdistamatta valuuttapaosta aiheutuvia ongelmia mihinkään yksittäiseen valuuttaan. Yhteiseen valtiosta riippumattomaan yhteisvaluuttaan siirtymisellä tuetaan kaikkia muitakin valtioita ja yksilöitä, jotka tahtovat valita arvonsa säilyttämiseen valuuttaa, jota poliittinen valta ei kykene korruptoimaan. Bitcoin on itsensä toteuttava ennustus, koska se on äärettömän hyödyllinen. Kryptovaluuttojen mahdollistamalla teknologialla on nyt myös mahdollista muunmuassa korvata vakuutusyhtiöt, pankit, arvopaperit, sopimukset, eläkejärjestelmä, yritykset, viestintä ja lukematon määrä muita nykyisin keskitettyjä järjestelmiä, joita hallitsevat suuret instituutiot.
Talouspakotteista mainittavaa olisi se, että poliittisilla päätöksillä voitaisiin asettaa seuraamuksia erityisesti julkisille toimijoille ja rahaliikenteen voisi jopa estää julkisten toimijoiden osalta tarvittaessa täysin, mikäli näiden varojen siirto edellyttää allekirjoitusta kolmannelta osapuolelta. Tällaisena kolmantena osapuolena voisivat toimia maailman kaikki valtiot yhdessä. Mikäli ennalta sovittu määrä valtioita hyväksyisi julkisten toimijoiden siirrot, voisivat ne tapahtua automaattisesti. Mikäli osa tahtoisi estää siirrot. Voisivat ne kieltäytyä allekirjoittamasta transaktiota. Yksittäisiä kansalaisia talouspakotteet eivät koskettaisi, koska millään instituutiolla ei yksinkertaisesti ole kykyä pysäyttää heidän transaktioitaan. Tämä takaisi, että pakotteet kohdistuisivat juuri niihin, joihin pakotteiden kohdistaminen voi olla tarpeellista.
Teknologiaa tulee kehittää ja ohjata vastuullisesti aivan kuten kaikkea muutakin kehitystä. Olennaisin asia on minimoida luottamuksen antamisesta aiheutuvia ongelmia, vallan keskittymistä ja siitä seuraavaa vallan väärinkäyttöä. Vallan luovuttaminen toisen käyttöön sellaisella tavalla, että sitä ei voi ottaa takaisin on läpi historian johtanut konflikteihin, jotka ovat nyt vältettävissä. Meillä on kaikki mahdollisuudet ohjata kehitystä sellaisella tavalla, että luomme kannusteita yhteistyölle, yritteliäisyydelle ja toisista huolehtimiselle.
On tärkeää, että opetamme ajattelun työkalut lapsille jo varhain. Ajattelun vinoumat näkyvät tänäkin päivänä politiikassa. Meillä ei ole kykyä tehdä valistuneita päätöksiä, mikäli emme ymmärrä ihmispsykologiaa, ajatusvinoumia ja sitä, miten tietynlaiset kannusteet johtavat joko yhteishyödylliseen toimintaan tai yksilön välittömiä etuja toisten etujen kanssa ristiriidassa olevaan toimintaan. Suurin ero nykyihmisen ja muinaisten esi-isiemme välillä on perintönä saatu kulttuuri ja ajattelutaito. Nämä tulevat olemaan suurimmat erot myös nykyihmisen ja tulevaisuuden ihmisen välillä. Me olemme vaiheessa, jossa voimme ottaa jo paljon suuremman roolin kohtalomme ohjaamiseen itse. Olemme aikuistumassa vaikka meillä vielä joskus on lapsen ajatuksia. Kasvu on aina vaikeaa ja ymmärryksen mukanaan tuoma taakka on raskas, mutta välttämätön kantaa.
Meidän on aika luopua irrationaalisista peloista, koska ne saavat meidät tekemään irrationaalisia tekoja, jotka ovat omiaan tuottamaan kärsimystä muissa. Pelko on huono isäntä ja sen seurauksena on aina ääri-ilmiöitä. Autot aiheuttivat Yhdistyneessä Kuningaskunnassa vuonna 1865 pelkoa niinkin paljon, että autojen edellä tuli kulkea 55 metrin etäisyydellä punaista lippua heiluttava henkilö. Ajatus tuntuu naurettavalta nykyisin, vaikka tieliikennetapaturmissa kuolee vuosittain moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin terroristien iskuissa. Silti terrorismi herättää tunteita vaikka Suomessa on todennäköisempää kuolla saunassa. Opettamalla jo varhaiskasvatuksen aikana ja ala-astella lapsia tunnistamaan omia ajatusvinoumia ja opettamalla heille psykologiaa voisimme päästä hiljalleen eroon peloista, jotka eivät ole tilastollisesti relevantteja. Näin antaisimme vähemmän tilaa peloille ohjata omaa käyttäytymistämme ja valmistaisimme jokaisen kansalaisen tarpeellisilla taidoilla oman ja muiden tunne-elämän ymmärtämiseen. Lapsille tulisi antaa paremmat mahdolisuudet mennä aikuisiin tilanteisiin, jotta he voivat toimia aikuisemmalla tavalla myös myöhemmin elämässä. Toki aikuisten tehtävänä on myös asettaa ne rajat, joiden sisäpuolella lapsen on vielä suhteellisen turvallista aikuistua, mutta täydelliseen suojeluun meidän ei tule koskaan pyrkiä, koska näin pysäytämme lasten kehityksen ja teemme heistä pelokkaita ja helposti ohjailtavia aikuisia. Näkisin myös, että meidän tulisi välttää altistamasta lapsia uskonnoille varhaisella iällä, koska heillä ei ole vielä tarpeeksi henkistä kapasiteettia tehdä tietoista valintaa. Eettiset kysymykset sinänsä ovat tärkeitä asioita käsiteltäväksi jo lapsena, mutta niihin ei tule sekoittaa uskoa. Ihminen voi toimia eettisesti perustamalla toimintansa rationaaliseen ajatteluun ja etsien ne tavat toimia, jossa oman edun tavoittelu ei riko toisten oikeuksia vaan päinvastoin auttaa myös muiden tavoitteiden saavuttelua. Tällaiset ajattelutaidot omattuamme olisi yhteiskuntamme vähemmistöillä myös paremmat oltavat.
Tiedustelutoiminta on modernia sodankäyntiä, joka johtaa oman edun tavoitteluun toisten kustannuksella. Nykyaikaisen valtion tärkeimpiä rooleja olisikin ohjata varoja avoimen lähdekoodin tietoturvasovellusten kehittämiseen sellaiselle tasolle, että jokaisen ihmisen tietoturva kansalaisuuteen katsomatta voidaan taata. Suomen tulisikin hakea kumppanimaitaan mukaan tällaiseen kehitykseen, koska yhteinen tietoturvasta huolehtiminen voittaa lopulta yksittäisten häirikkövaltioiden toiminnan. Tietoturva on ollut pitkään niin laiminlyöty osa-alue, että se saa helposti ihmiset kuvittelemaan kattavan suojautumisen olevan mahdotonta. Valtion ei julkisia rahoja tulisi muutenkaan käyttää yksityisten yritysten tukemiseen, vaan sellaisten ohjelmointiprojektien tukemiseen, joista se itse voi hyötyä ja jotka ovat omiaan hyödyttämään tulevia sukupolvia. Näkisin, että hyvä vaihtoehto nuorille olisi liian vähän haasteita antavien työharjoittelujaksojen sijaan osallistua johonkin avoimen lähdekoodin projektiin niin, että valtio tukisi tätä toimintaa. Nykyään esimerkiksi Google Summer of Code paikkaa hieman tätä puutetta.
Harvempi pitää ajatuksesta, että huumeita käytetään. Huumeiden käyttö on kuitenkin tosiasia eikä sota huumeita vastaan ole tuottanut sellaisia tuloksia, kuin oltaisiin toivottu. On käynyt päinvastoin. Sen sijaan, että suojaisimme ihmisiä huumeiden vaikutuksilta, aiheutamme heille vielä jo alunperin ongelmaiseen elämäänsä lisää ongelmia, pelkoa ja syrjäytymistä. Huumeiden kriminalisoinnilla luodaan markkinat, jotka lisäävät rikollisuutta ja koventavat aineita. Huumeiden vaikutukset terveyteen ovat kuitenkin olemassa sallimme me niiden myynnin tai ei. Olisikin järkevää lopettaa huumesota siitäkin huolimatta, että ajatus aiheuttaa inhontunteita. Huumeet pitää saada verolle, niiden laatu tulee varmistaa ja huumebisneksen ympärille muodostunut muu rikollisuus saada häviämään kannattamattomana.
Suomi on nykyään täysin riippuvainen keskeytymättömästä sähkönjakelusta, mutta sähköverkkomme on vieläkin keskitetyn mallin mukainen. Olisi aika ottaa mallia internetin hajautetuista verkoista ja varmistaa, että sähköverkkoon pääsisi tuottajana tai kuluttajana ilman erillisiä sopimuksia. Koko sähköverkko on mahdollista toteuttaa sellaisella tavalla, että sen ylläpito ei edellytä riippuvuutta yksittäisistä toimijoista vaan sen ylläpitämiseen olisi taloudellinen intressi kenellä tahansa kykenevällä toimijalla. Ne, ketkä vetävät linjat saavat kilpailla sähkönsiirrossa ja ne, jotka tarjoavat sähköä kilpailevat toistensa kanssa kuluttavista asiakkaista, jotka voivat kilpailuttaa toimittajia vaikka tuhansia kertoja päivässä. Tämäntapaisella verkolla olisi taipumus kasvaa nopeasti omavaraiseksi ja varmennetuksi. Kukin voisi itse päättää kuinka omavaraisia sähkön puolesta ovat ja vuorokautiset, sekä vuodenajasta riippuvat vaihtelut sähkön hinnassa antaisivat arbitraasimahdollisuuksia, jotka johtaisivat myös sähkön varastointikapasiteetin kasvattamiseen ja hinnanvaihteluiden tasaantumiseen.
Lisäilen lähteet joskus jos jaksan. Kaiken sanomani saa ja pitää kyseenalaistaa.
Tavoitteet on asetettava kauas tulevaisuuteen, jotta voimme tarkastella ovatko toimenpiteet ja ideat, joita tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään, kestäviä. Tulevaisuus, jossa ihminen on selättänyt köyhyyden, kuolevaisuuden, asuttaa useita planeettoja ja osaa käyttää luonnovaroja kestävästi, on mahdollinen. Tavoitteenamme tulee jatkuvasti olla utopia. Se sananmukaisesti tarkoittaa "paikkaa, jota ei ole". Määritelmällisesti siis tavoitteenamme on ihanneyhteiskunta. Se, millainen tällainen ihanneyhteiskunta olisi, riippuu lähinnä kyvystämme kuvitella. Utopian tavoitteleminen edellyttää, että asetamme itsemme tilanteisiin, joissa kehitymme. Koska asioiden muuttuessa muutuu myös käsityksemme utopiasta emme oikeastaan koskaan saavuta utopiaa. Siksi utopia on hyvä tavoite, koska se on alati muuttuva pakeneva käsite, joka odottaa meitä jossain tuolla tulevaisuudessa ikuisesti. Vain yksi asia on ollut muuttumaton läpi historian. Se on maailman jatkuva muutos. Meidän osanamme on tehdä valintoja, jotka ovat omiaan viemään itseämme ja muita rohkeasti eteenpäin jatkuvasti muuttuvassa maailmassa koko ajan määrittäen parhaan kykymme mukaan utopian käsitteen uudelleen uuden tiedon valossa. Kyky tehdä pidemmällä ajanjaksolla järkeviä valintoja riippuu täysin siitä, kuinka valmiita olemme muuttamaan käsitystämme vastaamaan vallitsevaa todellisuutta.
“With the relinquishment of utopias, man would lose his will to shape history, and therewith his ability to change it”
Mannheim
Tieteiskirjallisuus ja kuvaukset utopiasta ovat olleet suurimpia innoittavia voimia läpi ihmiskunnan historian. Ne ovat toimineet itsensä toteuttavina ennustuksina. Näistä ehkä osuvimpia ovat olleet Arthur C. Clarken vuonna 1968 tekemä ennustus 2000-luvulla käytettävistä tablettitietokoneista, Tim Berners-Leen HTTP-protokollaan vuonna 1992 määrittämä varaus tulevaisuuden sähköisille maksutavoille, joista ensimmäisenä käytännössä toimivana toteutuksena vuonna 2009 kehitettyyn Bitcoiniin tämä implementointiin vuonna 2011. Pidemmällä aikaskaalalla utopistisia ajatuksia ovat olleet esimerkiksi koko kansan kattava ilmainen terveydenhoito, koulutus, äänioikeus, itsemääräämisoikeus ja moni muu, joita Suomessa pidämme nykyään itsestään selvinä asioina. Tietysti myös tulevaisuuden dystopiat ovat kauhukuvan sijaan toimineet ohjenuorana, kuten vaikkapa Orwellin kirja Vuonna 1984.(julkaistu 1949) Ideoilla on siis taipumusta toteutua ennemmin tai myöhemmin, olivatpa ne aikanaan kuinka uskomattomia tahansa. Tärkeää olisi siis käyttää kaikki liikenevät voimavaramme siihen, että saamme toteutettua positiiviset, ihmisten elämää helpottavat ja yhteistyön määrää ja laatua parantavat tulevaisuudenkuvat tehokkaammin kuin negatiiviset, kontrollointiin, kansalaisoikeuksien menetykseen ja vallan keskittymiseen liittyvät tulevaisuudenkuvat. Oikeaa ja väärää eivät voi määrittää vain oma välitön etumme vaan kaikkien yhteinen etu rotuun, kansalaisuuteen ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta.
Tänä päivänä ja ikuisesti tärkeimmiksi aiheiksi näkisin perustoimeentulon turvaamisen ja sen mahdollistaman yksilöiden kehittymisen niin taidollisesti kuin tiedollisesti. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme kannustaa passiivisuuteen ja rankaisee niitä yritteliäitä, jotka toimivat rehellisesti töistään ja tuloistaan ilmoittaen. Perustulo antaisi vapauden kokeilla itselleen mieluisia töitä ilman, että epäonnistuminen ja potentiaalinen karenssi aiheuttaisi yrittelijäisyyteen pyrkiville tarpeettomia takaiskuja. Työn automatisoituessa ja manuaalisen työn merkittävyyden ja arvon vähentyessä ei ole enää mahdollista osoittaa kaikille työpaikkaa. Meidän täytyy luopua ajatuksesta, että kuka tahansa voi saada halutessaan sellaista työtä, jolla hän kykenee elättämään itsensä. Etenkin sellaisessa tilanteessa, jossa toimeentulon ehtona on työnteko, synnytetään keinotekoisesti työpaikkoja, jotka eivät ole mielekkäitä ja myöskin näistä pakkotöistä maksettavat palkat polkeentuvat olemattomiksi, koska epätoivo lisää tarjontaa työmarkkinoilla. Näkisin kuitenkin, että tämä on niinkin kyvykkään olennon kuin ihmisen ajan haaskaamista ja erityisesti arvokkaan resurssin hukkaan heittämistä. Suomessa on jo nyt tilanne, jota voitaisiin verrata siihen, että fyysikot laitettaisiin hiilikaivokseen työntämään kärryjä sen sijaan, että heille annettaisiin aikaa ja resursseja kehittää automaattinen kärry. Toki jotkut ihmiset tulisivat perustulojärjestelmässä olemaan vain niinsanottuja vapaamatkustajia, mutta näitä olisivat vain ihmiset, joita vanhemmat ja ympäröivä kulttuuri eivät ole ruokkineet tarpeeksi ajatuksilla siitä, mitä kaikkea he voisivat jonain päivänä saavuttaa, jos uskaltaisivat jotain tavoitella. Vapaamatkustajia on niin kauan, kun tapamme toisten unelmat ja rajoitamme heidän mahdollisuuksiaan kehittää itseään ja yhteiskuntaa, jossa he elävät. Meidän tulee tarjota kaikille kansalaisillemme yhdenvertaiset mahdollisuudet rajattomaan kehitykseen ja yhteiskuntaamme hyödyttävään yrittämiseen. On luovuttava lyhyen aikavälin tuloksentavoittelun vaatimuksesta. Ihminen ei ole kone, joka voi väsymättä olla hyödyllinen yhteiskunnalle ilman, että tällä on todellisia mahdollisuuksia menestyä kehittämällä itseään ja olemalla yritteliäs.
Demokratian kehittäminen edellyttää modernin teknologian käyttöönottoa. Yksi oleellisimmista demokratian takeista olisi blockchain-teknologian käyttöönotto vaaleissa ja eduskunnan istunnoissa. Blockchain-teknologia mahdollistaa vaalisalaisuuden säilymisen, mutta myös täydellisen läpinäkyvyyden äänestäjän näkökulmasta. Vaalituloksia ja äänestyksiä ei voisi väärentää tai muuttaa ja annetut äänet voisi kuka tahansa kansalainen tarkistaa. Kansalainen voisi antaa äänensä kokonaan yhden kansanedustajan käytettäväksi, kuten nykyään tai kansalainen voi käyttää äänensä itse. Hän voisi jopa jakaa äänestään osuudet joukolle kansanedustajia näin varmistaen sen, että yksi yksittäinen edustaja ei voi lupaustaan pettämällä vaikuttaa kansalaisen antaman äänen menemiseen täysin päinvastoin kuin mitä kansalainen on toivonut. Näin saamme luottamuksen tarpeen eliminoitua edustajavaaleista kokonaan. Oikeastaan kaikki alueet, jotka nykyään yhteiskunnassa edellyttävät luottamusta voidaan korvata demokraattisemmalla, korruptiolle immuunilla blockchain-teknologialla.
Bitcoinin ja escrow-palveluiden avulla identiteettivarkaudet ja luottokorttimaksamiseen liittyvät varkaudet voidaan eliminoida täysin. Bitcoinkäyttäjän säästöt ovat myös turvassa valtion tai rikollisten kähminnältä, koska varoja ei yksinkertaisesti voi siirtää ilman haltijan suostumusta. Toisin kuin valtion valuuttojen tapauksessa, bitcoinien väärentäminen on mahdotonta. Myös suuri osa kuluttajansuojalaeista tulisi tarpeettomaksi, koska kryptovaluutan avulla kyetään tekemään niin edistyksellisiä temppuja, että perinteisiin maksujärjestelmiin verrattuna ne vaikuttavat taikuudelta. Kyky siirtää rahaa mihin tahansa maailmankolkkaan sekunnin murto-osassa, milloin tahansa, mistä tahansa, kenelle tahansa, summasta riippumatta hintaan 0 - 0.03€ on jotain, mihin vanhanaikaiset maksuverkot eivät yksinkertaisesti pysty. Bitcoin on tullut jäädäkseen ja nyt kysymys on vain siitä aiotaanko täällä hyväksyä se tosiasia ja olla ensimmäisiä maita, jotka ymmärtävät lähteä täysillä hyödyntämään tätä uutta teknologiaa vai olemmeko me taas jäämässä muusta maailmasta jälkeen.
Bitcoin tulee kasvamaan globaalin talouden selkärangaksi ja korvaa Yhdysvaltain dollarin aseman ennemmin tai myöhemmin. Tämä siitä syystä, että Bitcoinin käyttöönotto ei ole yhden yksittäisen valtion talouden tukemista vaan rationaalinen valinta valtiolle, joka pyrkii vakauttamaan omaa ja koko muun maailman taloutta kohdistamatta valuuttapaosta aiheutuvia ongelmia mihinkään yksittäiseen valuuttaan. Yhteiseen valtiosta riippumattomaan yhteisvaluuttaan siirtymisellä tuetaan kaikkia muitakin valtioita ja yksilöitä, jotka tahtovat valita arvonsa säilyttämiseen valuuttaa, jota poliittinen valta ei kykene korruptoimaan. Bitcoin on itsensä toteuttava ennustus, koska se on äärettömän hyödyllinen. Kryptovaluuttojen mahdollistamalla teknologialla on nyt myös mahdollista muunmuassa korvata vakuutusyhtiöt, pankit, arvopaperit, sopimukset, eläkejärjestelmä, yritykset, viestintä ja lukematon määrä muita nykyisin keskitettyjä järjestelmiä, joita hallitsevat suuret instituutiot.
Talouspakotteista mainittavaa olisi se, että poliittisilla päätöksillä voitaisiin asettaa seuraamuksia erityisesti julkisille toimijoille ja rahaliikenteen voisi jopa estää julkisten toimijoiden osalta tarvittaessa täysin, mikäli näiden varojen siirto edellyttää allekirjoitusta kolmannelta osapuolelta. Tällaisena kolmantena osapuolena voisivat toimia maailman kaikki valtiot yhdessä. Mikäli ennalta sovittu määrä valtioita hyväksyisi julkisten toimijoiden siirrot, voisivat ne tapahtua automaattisesti. Mikäli osa tahtoisi estää siirrot. Voisivat ne kieltäytyä allekirjoittamasta transaktiota. Yksittäisiä kansalaisia talouspakotteet eivät koskettaisi, koska millään instituutiolla ei yksinkertaisesti ole kykyä pysäyttää heidän transaktioitaan. Tämä takaisi, että pakotteet kohdistuisivat juuri niihin, joihin pakotteiden kohdistaminen voi olla tarpeellista.
Teknologiaa tulee kehittää ja ohjata vastuullisesti aivan kuten kaikkea muutakin kehitystä. Olennaisin asia on minimoida luottamuksen antamisesta aiheutuvia ongelmia, vallan keskittymistä ja siitä seuraavaa vallan väärinkäyttöä. Vallan luovuttaminen toisen käyttöön sellaisella tavalla, että sitä ei voi ottaa takaisin on läpi historian johtanut konflikteihin, jotka ovat nyt vältettävissä. Meillä on kaikki mahdollisuudet ohjata kehitystä sellaisella tavalla, että luomme kannusteita yhteistyölle, yritteliäisyydelle ja toisista huolehtimiselle.
On tärkeää, että opetamme ajattelun työkalut lapsille jo varhain. Ajattelun vinoumat näkyvät tänäkin päivänä politiikassa. Meillä ei ole kykyä tehdä valistuneita päätöksiä, mikäli emme ymmärrä ihmispsykologiaa, ajatusvinoumia ja sitä, miten tietynlaiset kannusteet johtavat joko yhteishyödylliseen toimintaan tai yksilön välittömiä etuja toisten etujen kanssa ristiriidassa olevaan toimintaan. Suurin ero nykyihmisen ja muinaisten esi-isiemme välillä on perintönä saatu kulttuuri ja ajattelutaito. Nämä tulevat olemaan suurimmat erot myös nykyihmisen ja tulevaisuuden ihmisen välillä. Me olemme vaiheessa, jossa voimme ottaa jo paljon suuremman roolin kohtalomme ohjaamiseen itse. Olemme aikuistumassa vaikka meillä vielä joskus on lapsen ajatuksia. Kasvu on aina vaikeaa ja ymmärryksen mukanaan tuoma taakka on raskas, mutta välttämätön kantaa.
Meidän on aika luopua irrationaalisista peloista, koska ne saavat meidät tekemään irrationaalisia tekoja, jotka ovat omiaan tuottamaan kärsimystä muissa. Pelko on huono isäntä ja sen seurauksena on aina ääri-ilmiöitä. Autot aiheuttivat Yhdistyneessä Kuningaskunnassa vuonna 1865 pelkoa niinkin paljon, että autojen edellä tuli kulkea 55 metrin etäisyydellä punaista lippua heiluttava henkilö. Ajatus tuntuu naurettavalta nykyisin, vaikka tieliikennetapaturmissa kuolee vuosittain moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin terroristien iskuissa. Silti terrorismi herättää tunteita vaikka Suomessa on todennäköisempää kuolla saunassa. Opettamalla jo varhaiskasvatuksen aikana ja ala-astella lapsia tunnistamaan omia ajatusvinoumia ja opettamalla heille psykologiaa voisimme päästä hiljalleen eroon peloista, jotka eivät ole tilastollisesti relevantteja. Näin antaisimme vähemmän tilaa peloille ohjata omaa käyttäytymistämme ja valmistaisimme jokaisen kansalaisen tarpeellisilla taidoilla oman ja muiden tunne-elämän ymmärtämiseen. Lapsille tulisi antaa paremmat mahdolisuudet mennä aikuisiin tilanteisiin, jotta he voivat toimia aikuisemmalla tavalla myös myöhemmin elämässä. Toki aikuisten tehtävänä on myös asettaa ne rajat, joiden sisäpuolella lapsen on vielä suhteellisen turvallista aikuistua, mutta täydelliseen suojeluun meidän ei tule koskaan pyrkiä, koska näin pysäytämme lasten kehityksen ja teemme heistä pelokkaita ja helposti ohjailtavia aikuisia. Näkisin myös, että meidän tulisi välttää altistamasta lapsia uskonnoille varhaisella iällä, koska heillä ei ole vielä tarpeeksi henkistä kapasiteettia tehdä tietoista valintaa. Eettiset kysymykset sinänsä ovat tärkeitä asioita käsiteltäväksi jo lapsena, mutta niihin ei tule sekoittaa uskoa. Ihminen voi toimia eettisesti perustamalla toimintansa rationaaliseen ajatteluun ja etsien ne tavat toimia, jossa oman edun tavoittelu ei riko toisten oikeuksia vaan päinvastoin auttaa myös muiden tavoitteiden saavuttelua. Tällaiset ajattelutaidot omattuamme olisi yhteiskuntamme vähemmistöillä myös paremmat oltavat.
Tiedustelutoiminta on modernia sodankäyntiä, joka johtaa oman edun tavoitteluun toisten kustannuksella. Nykyaikaisen valtion tärkeimpiä rooleja olisikin ohjata varoja avoimen lähdekoodin tietoturvasovellusten kehittämiseen sellaiselle tasolle, että jokaisen ihmisen tietoturva kansalaisuuteen katsomatta voidaan taata. Suomen tulisikin hakea kumppanimaitaan mukaan tällaiseen kehitykseen, koska yhteinen tietoturvasta huolehtiminen voittaa lopulta yksittäisten häirikkövaltioiden toiminnan. Tietoturva on ollut pitkään niin laiminlyöty osa-alue, että se saa helposti ihmiset kuvittelemaan kattavan suojautumisen olevan mahdotonta. Valtion ei julkisia rahoja tulisi muutenkaan käyttää yksityisten yritysten tukemiseen, vaan sellaisten ohjelmointiprojektien tukemiseen, joista se itse voi hyötyä ja jotka ovat omiaan hyödyttämään tulevia sukupolvia. Näkisin, että hyvä vaihtoehto nuorille olisi liian vähän haasteita antavien työharjoittelujaksojen sijaan osallistua johonkin avoimen lähdekoodin projektiin niin, että valtio tukisi tätä toimintaa. Nykyään esimerkiksi Google Summer of Code paikkaa hieman tätä puutetta.
Harvempi pitää ajatuksesta, että huumeita käytetään. Huumeiden käyttö on kuitenkin tosiasia eikä sota huumeita vastaan ole tuottanut sellaisia tuloksia, kuin oltaisiin toivottu. On käynyt päinvastoin. Sen sijaan, että suojaisimme ihmisiä huumeiden vaikutuksilta, aiheutamme heille vielä jo alunperin ongelmaiseen elämäänsä lisää ongelmia, pelkoa ja syrjäytymistä. Huumeiden kriminalisoinnilla luodaan markkinat, jotka lisäävät rikollisuutta ja koventavat aineita. Huumeiden vaikutukset terveyteen ovat kuitenkin olemassa sallimme me niiden myynnin tai ei. Olisikin järkevää lopettaa huumesota siitäkin huolimatta, että ajatus aiheuttaa inhontunteita. Huumeet pitää saada verolle, niiden laatu tulee varmistaa ja huumebisneksen ympärille muodostunut muu rikollisuus saada häviämään kannattamattomana.
Suomi on nykyään täysin riippuvainen keskeytymättömästä sähkönjakelusta, mutta sähköverkkomme on vieläkin keskitetyn mallin mukainen. Olisi aika ottaa mallia internetin hajautetuista verkoista ja varmistaa, että sähköverkkoon pääsisi tuottajana tai kuluttajana ilman erillisiä sopimuksia. Koko sähköverkko on mahdollista toteuttaa sellaisella tavalla, että sen ylläpito ei edellytä riippuvuutta yksittäisistä toimijoista vaan sen ylläpitämiseen olisi taloudellinen intressi kenellä tahansa kykenevällä toimijalla. Ne, ketkä vetävät linjat saavat kilpailla sähkönsiirrossa ja ne, jotka tarjoavat sähköä kilpailevat toistensa kanssa kuluttavista asiakkaista, jotka voivat kilpailuttaa toimittajia vaikka tuhansia kertoja päivässä. Tämäntapaisella verkolla olisi taipumus kasvaa nopeasti omavaraiseksi ja varmennetuksi. Kukin voisi itse päättää kuinka omavaraisia sähkön puolesta ovat ja vuorokautiset, sekä vuodenajasta riippuvat vaihtelut sähkön hinnassa antaisivat arbitraasimahdollisuuksia, jotka johtaisivat myös sähkön varastointikapasiteetin kasvattamiseen ja hinnanvaihteluiden tasaantumiseen.
Lisäilen lähteet joskus jos jaksan. Kaiken sanomani saa ja pitää kyseenalaistaa.
Lähettänyt
Sebastian Mäki
klo
2.02
torstai 11. syyskuuta 2014
Avoin Kirje: Järkeä tekijänoikeuslakiin-kansalaisaloitteen käsittelystä
Tervehdys,
Olen huolestunut siitä mahdollisuudesta, että Järkeä
Tekijänoikeuslakiin kansalaisaloite ei saisi oikeudenmukaista
käsittelyä. Kyseessä on tähänastisista aloitteista kaikkein
perusteellisimmin valmisteltu aloite. Lista kuulluista tahoista
näyttäisi olevan epätasapainoinen. Toivon, että otatte tämän
epätasapainon huomioon arviossanne.
Haluaisin painottaa, että demokratian toteutumiseksi lähdekritiikkiä
tulee harrastaa erityisesti eturyhmien lausuntojen meriittejä
punnittaessa. Maailma ei ole mustavalkoinen, eikä se toimi niinkuin
mustavalkoista ajattelua harrastavat tahot tahtoisivat sen toimivan.
Siksi aloitteita tulee käsitellä omat ja muiden käsitykset
kyseenalaistaen ja niiden laajemmat vaikutukset huomioon ottaen.
Toivon, että olette kykeneviä asettamaan järjen egon ja uskomuksien
edelle ja ennen kaikkea toivon, että tämä lyhyt huomautukseni on
tarpeeton. Teillä on nyt mahdollisuus osoittaa, että
kansalaisaloitteilla todella voi vaikuttaa.
Kunnioittaen,
Sebastian Mäki,
Varapuheenjohtaja,
Piraattipuolueen Varsinais-Suomen Piiriyhdistys ry
Olen huolestunut siitä mahdollisuudesta, että Järkeä
Tekijänoikeuslakiin kansalaisaloite ei saisi oikeudenmukaista
käsittelyä. Kyseessä on tähänastisista aloitteista kaikkein
perusteellisimmin valmisteltu aloite. Lista kuulluista tahoista
näyttäisi olevan epätasapainoinen. Toivon, että otatte tämän
epätasapainon huomioon arviossanne.
Haluaisin painottaa, että demokratian toteutumiseksi lähdekritiikkiä
tulee harrastaa erityisesti eturyhmien lausuntojen meriittejä
punnittaessa. Maailma ei ole mustavalkoinen, eikä se toimi niinkuin
mustavalkoista ajattelua harrastavat tahot tahtoisivat sen toimivan.
Siksi aloitteita tulee käsitellä omat ja muiden käsitykset
kyseenalaistaen ja niiden laajemmat vaikutukset huomioon ottaen.
Toivon, että olette kykeneviä asettamaan järjen egon ja uskomuksien
edelle ja ennen kaikkea toivon, että tämä lyhyt huomautukseni on
tarpeeton. Teillä on nyt mahdollisuus osoittaa, että
kansalaisaloitteilla todella voi vaikuttaa.
Kunnioittaen,
Sebastian Mäki,
Varapuheenjohtaja,
Piraattipuolueen Varsinais-Suomen Piiriyhdistys ry
Lähettänyt
Sebastian Mäki
klo
1.49
torstai 28. elokuuta 2014
Avoin kirje: Onko copyrighttrollaus tullut Suomeen?
![]() |
| TL;DR; vastaukseni Hedman Partnersin kirjeeseen |
Sain ikävän kirjeen postitse ja vastasin seuraavanlaisesti:
Hyvä Hedman Parnersin lakimies
Yrityksenne on lähettänyt minulle kirjeen, jonka mukaan minun tulisi maksaa yrityksellenne 600 euroa tai muuten teette jotakin, johon kirjeessänne viitattiin sanoin "enemmät toimenpiteet". Kirjeen yleinen sävy huomioon ottaen ja se, että se sisälsi viittauksia mm. Suomen lakiin ja poliisin suorittamiin pakkokeinoihin, koin ultimaatuminne uhkaavana. Ymmärsin kirjeen niin, että siinä vaadittiin minulta rahaa sovituksena tekoon, josta varmasti tiedän sen, että en ole sitä tehnyt ja tiedän myös, että teidän asemassanne minun olisi mahdoton sellaista edes osoittaa. Tämän vaatimuksen teki oikeudettomaksi ainakin se seikka, etten ole mainittuun tekijänoikeusrikokseen syyllistynyt.
Suomen lain mukaan tekoa, jossa joku pakotetaan oikeudettomasti luopumaan taloudellisesta edusta, kutsutaan kiristykseksi. Pornon katselun paljastamisella uhkaaminen rahan saamiseksi kuulostaa minusta toiminnalta, josta voi saada tuomion. Olen kuullut muistakin tapauksista, jossa jatkotoimenpiteiden uhalla on peloteltu syyttömiltä rahaa. Olen huolissani myös siitä, että muilla syyttömillä ei ole yhtä paljon aikaa, energiaa tai varallisuutta ryhtyä tällaisia asioita oikeudessa selvittämään. Koska tavallanne toimia on mahdollista aiheuttaa niin paljon vahinkoa syyttömille ja sivullisille, pidän sitä moraalisesti arvelluttavana. Olen tehnyt asiasta rikosilmoituksen.
Olen ollut TOR-exit noden ylläpitäjä monia vuosia ja olen samalla myös jakanut avointa langatonta verkkoa naapureilleni ja satunnaisille lähialueellani kulkeville kanssaihmisille. Lisäksi olen satunnaisesti kokeillut muidenkin anonymisointiverkkojen ylläpitämistä. Käytännössä minun liittymästäni kulkee internetiin useiden muiden ihmisten liikennettä. Kuka tahansa, kenellä on yhteys internettiin voi reitittää liikennettään TOR-verkkoa pitkin ja siten minun liittymäni kautta. Sellaisia ihmisiä ovat esimerkiksi toimittajat, ihmisoikeusaktivistit ja ihan tavalliset kansalaiset, joihin joku taho, usein oma valtio, kohdistaa sensuuria ja jotka voivat menettää jopa henkensä ilman TOR-verkon tarjoamaa yksityisyyden suojaa.
Avoin verkko avaa tietysti myös mahdollisuuden väärinkäytölle ja niitä tapauksia tulisi tutkia asianmukaisesti. Asianmukaista toimintaa ei ole kuitenkaan se, että pelkän ip-osoitteen perusteella tehtäisiin olettamus syyllisyydestä ja liittymänhaltijalle lähetettäisiin lasku uhkavaatimuksen kera. Kuinka moneen kahvilaan Hedman Partners on lähettänyt kirjeitä? Arvaan, ettei yhteenkään. Onkohan yksikään palvelusalissa sijaitseva palvelin saanut samanlaista huomiota vai onko toiminta keskittynyt vain yksityisiin ihmisiin? Kuten kirjeessänne mainitsitte, Suomen lain mukaan tietämättömyys ei ole syyllisyydestä vapautumisen peruste tekijänoikeuslaissakaan. Tieto ylläpitämistäni palveluista on ollut kenen tahansa internetin käyttäjän saatavilla mm. Blogissani(http://semantics.sebastianmaki.fi/) ja exonerator.torproject.org-palvelusta. Ne löytyvät lyhyen haun jälkeen asettamalla hakutermeiksi nimeni tai tarkastamalla exonerator-palvelusta onko ip-osoitteeni ollut TOR-exit node tiettynä kellonaikana.
Oleellista tapauksessa on kuitenkin se, että pelkän ip-osoitteen perusteella ei voida rikoksentekijän identiteettiä tietää. Tähän johtopäätökseen on tullut jo mm. Floridan käräjäoikeuden tuomari, jonka mukaan ip-osoitteessa ei ole mitään sellaista ominaisuutta, jonka perusteella lataajan identiteettiä voisi päätellä tai onko lataaja alueelta, johon oikeudella on toimivaltaa.(https://torrentfreak.com/ip-address-not-person-140324/) Yhdysvalloissa ns. copyright trollaus tai "laillinen kiristys" (Extortion Letter Scheme) on entuudestaan tunnettu ilmiö, josta ollaan – pikaisen googlaukseni perusteella – annettu jo eräässä hieman räikeämmässä tapauksessa selvä tuomio. (http://www.gpo.gov/fdsys/granule/USCOURTS-mad-1_10-cv-12043/USCOURTS-mad-1_10-cv-12043-0) Samankaltaista toimintaa harrastaneet patenttitrollit ovat myös saaneet tuomioita. Suomessa Ylivieskan käräjäoikeus on jo linjannut, ettei ylläpitäjällä ole vastuuta wlanin verkkoliikenteen sisällöstä.
Toimintanne ei muutenkaan ole näkemykseni mukaan asiakkaanne edun mukaista, joten ihmettelen mitä yritätte saavuttaa. Toki tekijänoikeuden haltijalla on oikeus hakea korvausta, mikäli materiaalia on luvattomasti levitetty tai käytetty, mutta se ei välttämättä ole rationaalista toimintaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lataajat ostavat sen verran tekijänoikeudenalaista materiaalia, että tekijänoikeudenhaltijoiden olisi rationaalista tulkita nettilatailua ilmaisena markkinointina, joka kasvattaa myyntiä. Tällä en tietenkään mitään puolustele, koska minulla ei ole syyttömyyteni tähden mitään puolusteltavaa. Ihmettelen vain toimintanne rationaalisuutta.
Joka tapauksessa en voi hyvällä omallatunnolla maksaa vaatimaanne summaa. Vaikka pornoa laillisista ilmaisista palveluista ja nyt myös vastaavista bitcoinia vastaanottavista palveluista katselenkin, niin tähän väittämäänne tapaukseen en liity millään muulla muotoa, kuin siten, että satun ylläpitämään palveluita, joita muut saavat käyttää. Satiiriporno ei muutenkaan ole minun juttuni.
Ylläpidän näitä palveluja humanitäärisistä syistä ja ilman vastiketta. Siinä tapauksessa, että mielessänne on vielä jotain ajatuksia yrityksestä osoittaa minun syyllistyneen avunantoon tai vastaavaan välilliseen tekoon ylläpitämieni palvelujen tähden, haluaisin muistuttaa, että ainoa vaikutus, mikä näitä palveluja ja niiden ylläpitäjiä vastaan hyökkäämällä tapahtuisi, olisi se, että se vaikeuttaisi viattomien ihmisten pyrkimyksiä pitää huolta yksityisyydestään ja siten vaarantaisi erityisesti niitä ihmisiä, jotka eniten tarvitsevat suojelusta. Rikollisten toimintaan hyvää tarkoittavat rajoitukset eivät tunnetusti tehoa, ja epäilen myös sellaisten argumenttien uskottavuutta, joiden mukaan kansalaisten tiedossa olevat rajoitukset toisivat turvallisuudentunnetta.
Olen hyvin perillä tietotekniikasta ja jonkin verran myös laista. Tämän vuoksi olen hyvin varma siitä, ettei teillä ole mitään sellaista näyttöä, että olisi teidän etunne mukaista lähteä sitä oikeuteen selvittämään. Mikäli kuitenkin uskotte, että olen tehnyt rikoksen, olkaa hyvä ja tehkää rikosilmoitus tai muutoin jättäkää minut rauhaan. Toivotan asiakkallenne onnea uudenlaisten ansaintamenetelmien etsimiseen ja kokeilemiseen muuttuvassa maailmassa. Toivon vain, ettei tämä ole yksi niistä kokeiluista.
Vastaustanne odottaen,
Sebastian Mäki
Varapuheenjohtaja,
Piraattipuolueen Varsinais-Suomen piiriyhdistys ry
Vapaaehtoinen TOR-ylläpitäjä ja avoimen HackLair-verkon ylläpitäjä
Tämä kirje on julkaistu avoimena blogissani(http://blogi.sebastianmaki.fi/) ja lähetetty minulle osoitetussa kirjeessä olleeseen sähköpostiosoitteeseen Hedman Partnersin lakimiehelle.
Aikaisemmista kokemuksista exit noden pyörittäjänä täällä ja täällä.
Keskustelua aiheesta reddittiin kiitos
Edit: Facebookissa on nyt ryhmä nimeltä Trollinmetsästäjät. Mikäli koet tulleesi tekijänoikeustrollin uhriksi, poikkea siellä ilmiantamassa trolli.
EDIT: 3.9.2014 Mikäli pornonhimosi on niin kyltymättömän suuri, ettei sinulle riitä netin valtava laillisen ilmaispornon määrä, voit ostaa sitä bitcoineilla mm. iknowthatgirl.com-sivustolta.
EDIT: 25.3.2015 Jatkoa tälle blogaukselle täällä
Lähettänyt
Sebastian Mäki
klo
16.46
sunnuntai 12. tammikuuta 2014
Typeryyden viha
Minulla on jonkinlainen viha-rakkaus-suhde planeettamme jakaviin ihmisiin. Tiedostan hyvin, että olen itse kaukana täydellisyydestä, mutta yhdessä ominaisuudessa pidän itseäni ainakin huomattavasti parempana kuin moni muu täällä on. Minä olen kiinostunut asioiden parantamisesta, korjaamisesta, optimoimisesta sekä yhteistyön ja hyvinvoinnin maksimoimisesta. Tällä kertaa tämä kiinostus purkautui, vailla sen parempaa kohdetta, tällaisena paatoksellisena kirjoituksena.
Minun mielestäni kaikilla tulee olla oikeus liikkua vapaasti ilman seurantaa, vapaus ilmaista mielipiteitä ilman pelkoa vainosta, oikeus yksityisyyteen ja vapaus toteuttaa itseään ja tavoitella elämässään asioita ilman, että toimintaa pidetään oletuksena epäilyttävänä. Ihmisillä tuntuu olevan taipumus ajatella, että se, mikä on vierasta, on uhka. Minun mielestäni asia on päinvastoin. On uhka kehitykselle pitää itselleen tuttuja asioita parempina tai arvokkampina, kuin ne, joista ei tiedä tai joita ei ymmärrä. Tuntemattomaan suhtautuminen menee päin honkia, koska luodaan käsitys jostakin ilman tietoa.
Ymmärrän, että joskus on vaikeaa saada aikaiseksi, mutta en ymmärrä sitä, että asioita ei tehdä siksi, että ne ovat vaikeita. Aivan jokaisella ihmisellä on velvollisuus toimia silloin, kun näkee, että toimintaa tarvitaan. Mikäli tämän velvollisuutensa laiminlyö tai ilman vakavasti otettavaa perustetta siirtää kolmannelle osapuolelle, ei ole oikeutettu nauttimaan niistä oikeuksista, jotka velvollisuuksiaan vastaan saa.
Minussa on pimeä puoli. Ellen itse sattuisi asumaan tässä maassa, tällä planeetalla, voisin ainakin hetken sivusta katsoa, nauraa ja nauttia siitä, että oikeudenmukaisuus toteutuu niin, että näistä typeryyksistänsä joutuvat kärsimään kaikki ne, jotka eivät ymmärtäneet asioille mitään tehdä tai jopa osallistuivat kaikenlaisen idiotismin kannattamiseen. Silti en pystyisi siitäkään kauaa nauttimaan, koska tiedostan, että täällä on niitäkin muutamia ihan fiksujakin olentoja, jotka tosissaan tekevät kaikkensa asioiden eteen ja haastavat itsensä käyttämään sitä järkeään.
Tunnustan, että vihaan ihmisiä, jotka tyytyvät niihin helppoihin vastauksiin ja kieltäytyvät tarkastelemasta itseään, lähimmäisiään ja omia ajatuksia kriittisesti. Vihaan myös ihmisiä, jotka ovat valmiita luopumaan vapauksistaan näennäisen turvallisuuden vuoksi. Vihaan niitä, jotka silpovat lapsia perinteen vuoksi. Vihaan ihmisiä, jotka saavat muut uskomaan valheisiin. Vihaan ihmisiä, jotka eivät ota vastuuta teoistaan. Vihaan niitä, jotka eivät yritä vaikka voisivat. Vihaan ihmisiä, jotka eivät pyri ylittämään omia rajoituksiaan ja tekemään itsestään parempia. Vihaan niitä, jotka eivät pohdi, miten todella olla hyvä ihminen. Se vaatii enemmän, kuin sen, että vain peilaa muiden ihmisten käsitystä siitä, mikä on hyvää.
Rakastan teitä, jotka jaksatte ponnistella tämän maan ja tämän planeetan puolesta. Rakastan teitä, jotka uskallatte arvostella myös teille rakkaita asioita ja keksitte ratkaisuja, joilla niistä saisi parempia. Rakastan teitä, jotka tavoittelette korkeampia ihanteita, vaikka se on vaikeaa. Rakastan teitäkin, jotka olette uupuneet. Rakastan teitä, jotka mietitte kuinka tehdä tästä maailmasta parempi paikka. Rakastan teitä, jotka olette valmiita laittamaan muiden hyvinvoinnin omanne edelle. Rakastan teitä, jotka olette valmiita toimimaan omantuntonne mukaan vaikkei kukaan muu teitä tukisikaan. Rakastan teitä, jotka kyseenalaistatte omat arvonne. Rakastan teitä, jotka puolustatte heikompia. Rakastan teitä, jotka vaaditte oikeudenmukaisuutta. Teidän vuoksenne minäkin vielä jaksan.
Minun mielestäni kaikilla tulee olla oikeus liikkua vapaasti ilman seurantaa, vapaus ilmaista mielipiteitä ilman pelkoa vainosta, oikeus yksityisyyteen ja vapaus toteuttaa itseään ja tavoitella elämässään asioita ilman, että toimintaa pidetään oletuksena epäilyttävänä. Ihmisillä tuntuu olevan taipumus ajatella, että se, mikä on vierasta, on uhka. Minun mielestäni asia on päinvastoin. On uhka kehitykselle pitää itselleen tuttuja asioita parempina tai arvokkampina, kuin ne, joista ei tiedä tai joita ei ymmärrä. Tuntemattomaan suhtautuminen menee päin honkia, koska luodaan käsitys jostakin ilman tietoa.
Ymmärrän, että joskus on vaikeaa saada aikaiseksi, mutta en ymmärrä sitä, että asioita ei tehdä siksi, että ne ovat vaikeita. Aivan jokaisella ihmisellä on velvollisuus toimia silloin, kun näkee, että toimintaa tarvitaan. Mikäli tämän velvollisuutensa laiminlyö tai ilman vakavasti otettavaa perustetta siirtää kolmannelle osapuolelle, ei ole oikeutettu nauttimaan niistä oikeuksista, jotka velvollisuuksiaan vastaan saa.
Minussa on pimeä puoli. Ellen itse sattuisi asumaan tässä maassa, tällä planeetalla, voisin ainakin hetken sivusta katsoa, nauraa ja nauttia siitä, että oikeudenmukaisuus toteutuu niin, että näistä typeryyksistänsä joutuvat kärsimään kaikki ne, jotka eivät ymmärtäneet asioille mitään tehdä tai jopa osallistuivat kaikenlaisen idiotismin kannattamiseen. Silti en pystyisi siitäkään kauaa nauttimaan, koska tiedostan, että täällä on niitäkin muutamia ihan fiksujakin olentoja, jotka tosissaan tekevät kaikkensa asioiden eteen ja haastavat itsensä käyttämään sitä järkeään.
Tunnustan, että vihaan ihmisiä, jotka tyytyvät niihin helppoihin vastauksiin ja kieltäytyvät tarkastelemasta itseään, lähimmäisiään ja omia ajatuksia kriittisesti. Vihaan myös ihmisiä, jotka ovat valmiita luopumaan vapauksistaan näennäisen turvallisuuden vuoksi. Vihaan niitä, jotka silpovat lapsia perinteen vuoksi. Vihaan ihmisiä, jotka saavat muut uskomaan valheisiin. Vihaan ihmisiä, jotka eivät ota vastuuta teoistaan. Vihaan niitä, jotka eivät yritä vaikka voisivat. Vihaan ihmisiä, jotka eivät pyri ylittämään omia rajoituksiaan ja tekemään itsestään parempia. Vihaan niitä, jotka eivät pohdi, miten todella olla hyvä ihminen. Se vaatii enemmän, kuin sen, että vain peilaa muiden ihmisten käsitystä siitä, mikä on hyvää.
Rakastan teitä, jotka jaksatte ponnistella tämän maan ja tämän planeetan puolesta. Rakastan teitä, jotka uskallatte arvostella myös teille rakkaita asioita ja keksitte ratkaisuja, joilla niistä saisi parempia. Rakastan teitä, jotka tavoittelette korkeampia ihanteita, vaikka se on vaikeaa. Rakastan teitäkin, jotka olette uupuneet. Rakastan teitä, jotka mietitte kuinka tehdä tästä maailmasta parempi paikka. Rakastan teitä, jotka olette valmiita laittamaan muiden hyvinvoinnin omanne edelle. Rakastan teitä, jotka olette valmiita toimimaan omantuntonne mukaan vaikkei kukaan muu teitä tukisikaan. Rakastan teitä, jotka kyseenalaistatte omat arvonne. Rakastan teitä, jotka puolustatte heikompia. Rakastan teitä, jotka vaaditte oikeudenmukaisuutta. Teidän vuoksenne minäkin vielä jaksan.
Lähettänyt
Sebastian Mäki
klo
21.10
keskiviikko 24. heinäkuuta 2013
Kumbaya tekijänoikeuslakiväki
Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite on nyt saavuttanut 50 000 kannatuksen rajan ja tulee menemään eteenpäin. Nähtäväksi jää aikovatko päättäjät kunnioittaa kansan tahtoa vai keksivätkö he verukkeita, joilla laistaa velvollisuudestaan kansalle. Saatan olla optimisti, mutta näen edellisen tekijänoikeuslain muutoksesta aiheutuneen vastarinnan ja sitä seuranneen, nyt läpi menneen kansalaisaloitteen olevan niin voimakkaita signaaleja eduskunnalle ottaa toinen suunta, että niitä ei voi kevyesti sivuuttaa.
Kerätessäni kannatusilmoituksia minua jäi ihmetyttämään vain kaksi vasta-argumenttia, jota en oikein ymmärtänyt. Ensimäinen aloitetta vastustanut henkilö kertoi, että oikeampi tapa lähestyä asiaa on laittomasta latauksesta aiheutuvien rangaistuksien lieventämisen sijaan pahempien rikosten rangaistusten koventaminen. Toinen henkilö oli sitä mieltä, että aloitteessa puututtiin vääriin asioihin. Otan hieman kantaa nyt molempiin väittämiin.
Tulevassa keskustelussa tekijänoikeusasioissa tulemme varmasti kohtaamaan molemmanlaisia argumentteja. Tämä siksi, että suuri osa kansasta tulee käsittelemään näitä asioita juuri tällä tasolla, eikä argumentointi muulla tasolla tule vakuuttamaan heitä tai heidän seuraajiaan millään tasolla. Siksi on hyvä jo ennaltakäsin pyrkiä löytämään tapoja tavoittaa tämäkin osa väestöstä sellaisella tavalla, että he voivat saada faktuaalista tietoa lakiin liittyvistä ilmiöistä ja niiden seurauksista koko yhteiskunnalle, yksilöt mukaanlukien.
Haluaisinkin, että ihmiset voisivat saada tietoonsa enemmän rangaistusten koventamisen aiheuttamista seuraamuksista koko yhteiskunnalle. Vaikka Suomen oikeuskäytäntö ei mielestäni perustukkaan retributiiviseen oikeuteen, on Suomessakin varmasti monia, jotka näkevät oikeuden vain kostoon perustuvana tapahtumana. Hammurabin laki lienee turhan iskostunut näiden henkilöiden selkärankaan, jotta he voisivat nähdä rakentavampia tapoja parantaa ihmisvuorovaikutusta ja yhteiskuntaa.
Toinen vastakkaista mieltä oleva henkilö edusti mielestäni argumentoinnissa tietyllä tapaa kaoottista, haastavaa tapaa löytää epäkohtia. Henkilö itse ei suostunut mainitsemaan yhtäkään kohtaa, joka olisi hänen omasta mielestään ollut se väärä asia. Hän ei myöskään kertonut, mikä se oikea asia olisi, josta pitäisi puhua. Tämänlaisen keskustelun tavoitteina näkisin pyrkimyksen saada vastustaja itse etsimään virheet omasta ajattelustaan ja saamalla saattaa tämä puolustuskantaan ja argumentoimaan heikkojen kantojensa puolesta ja samalla paljastamaan ideologiassaan aukkoja.
Voi tietysti olla, että kovasti ylianaysoin saamaani palautetta, mutta saattaisi silti olla hyvä valmistautua kaikkein pahimpaan. Odotan, että tulevassa tekijänoikeus- ja rikoslakikeskustelussa tullaan väistämättä käyttämään likaisiakin keinoja omien päämäärien saavuttamiseksi. Kuten niin monessa muussa julkisessa keskustelussa, myös tässä tulevassa keskustelussa tulee olemaan mukana monia poikkeavia päämääriä omaavia tahoja. Toivon mukaan lopuksi vain ideat kamppailevat keskenään. Toivonkin, että tällä taistelukentällä voittajaksi päätyykin se ajatus, joka tulee tuottamaan suurimman edun kansalliselle ja myös maailmanlaajuiselle hyvinvoinnille.
Kumbaya, Mutherfuckers!
Kerätessäni kannatusilmoituksia minua jäi ihmetyttämään vain kaksi vasta-argumenttia, jota en oikein ymmärtänyt. Ensimäinen aloitetta vastustanut henkilö kertoi, että oikeampi tapa lähestyä asiaa on laittomasta latauksesta aiheutuvien rangaistuksien lieventämisen sijaan pahempien rikosten rangaistusten koventaminen. Toinen henkilö oli sitä mieltä, että aloitteessa puututtiin vääriin asioihin. Otan hieman kantaa nyt molempiin väittämiin.
Tulevassa keskustelussa tekijänoikeusasioissa tulemme varmasti kohtaamaan molemmanlaisia argumentteja. Tämä siksi, että suuri osa kansasta tulee käsittelemään näitä asioita juuri tällä tasolla, eikä argumentointi muulla tasolla tule vakuuttamaan heitä tai heidän seuraajiaan millään tasolla. Siksi on hyvä jo ennaltakäsin pyrkiä löytämään tapoja tavoittaa tämäkin osa väestöstä sellaisella tavalla, että he voivat saada faktuaalista tietoa lakiin liittyvistä ilmiöistä ja niiden seurauksista koko yhteiskunnalle, yksilöt mukaanlukien.
Haluaisinkin, että ihmiset voisivat saada tietoonsa enemmän rangaistusten koventamisen aiheuttamista seuraamuksista koko yhteiskunnalle. Vaikka Suomen oikeuskäytäntö ei mielestäni perustukkaan retributiiviseen oikeuteen, on Suomessakin varmasti monia, jotka näkevät oikeuden vain kostoon perustuvana tapahtumana. Hammurabin laki lienee turhan iskostunut näiden henkilöiden selkärankaan, jotta he voisivat nähdä rakentavampia tapoja parantaa ihmisvuorovaikutusta ja yhteiskuntaa.
Toinen vastakkaista mieltä oleva henkilö edusti mielestäni argumentoinnissa tietyllä tapaa kaoottista, haastavaa tapaa löytää epäkohtia. Henkilö itse ei suostunut mainitsemaan yhtäkään kohtaa, joka olisi hänen omasta mielestään ollut se väärä asia. Hän ei myöskään kertonut, mikä se oikea asia olisi, josta pitäisi puhua. Tämänlaisen keskustelun tavoitteina näkisin pyrkimyksen saada vastustaja itse etsimään virheet omasta ajattelustaan ja saamalla saattaa tämä puolustuskantaan ja argumentoimaan heikkojen kantojensa puolesta ja samalla paljastamaan ideologiassaan aukkoja.
Voi tietysti olla, että kovasti ylianaysoin saamaani palautetta, mutta saattaisi silti olla hyvä valmistautua kaikkein pahimpaan. Odotan, että tulevassa tekijänoikeus- ja rikoslakikeskustelussa tullaan väistämättä käyttämään likaisiakin keinoja omien päämäärien saavuttamiseksi. Kuten niin monessa muussa julkisessa keskustelussa, myös tässä tulevassa keskustelussa tulee olemaan mukana monia poikkeavia päämääriä omaavia tahoja. Toivon mukaan lopuksi vain ideat kamppailevat keskenään. Toivonkin, että tällä taistelukentällä voittajaksi päätyykin se ajatus, joka tulee tuottamaan suurimman edun kansalliselle ja myös maailmanlaajuiselle hyvinvoinnille.
Kumbaya, Mutherfuckers!
Lähettänyt
Sebastian Mäki
klo
1.56
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






