Typeryyden viha

Minulla on jonkinlainen viha-rakkaus-suhde planeettamme jakaviin ihmisiin. Tiedostan hyvin, että olen itse kaukana täydellisyydestä, mutta yhdessä ominaisuudessa pidän itseäni ainakin huomattavasti parempana kuin moni muu täällä on. Minä olen kiinostunut asioiden parantamisesta, korjaamisesta, optimoimisesta sekä yhteistyön ja hyvinvoinnin maksimoimisesta. Tällä kertaa tämä kiinostus purkautui, vailla sen parempaa kohdetta, tällaisena paatoksellisena kirjoituksena.

Minun mielestäni kaikilla tulee olla oikeus liikkua vapaasti ilman seurantaa, vapaus ilmaista mielipiteitä ilman pelkoa vainosta, oikeus yksityisyyteen ja vapaus toteuttaa itseään ja tavoitella elämässään asioita ilman, että toimintaa pidetään oletuksena epäilyttävänä. Ihmisillä tuntuu olevan taipumus ajatella, että se, mikä on vierasta, on uhka. Minun mielestäni asia on päinvastoin. On uhka kehitykselle pitää itselleen tuttuja asioita parempina tai arvokkampina, kuin ne, joista ei tiedä tai joita ei ymmärrä. Tuntemattomaan suhtautuminen menee päin honkia, koska luodaan käsitys jostakin ilman tietoa.

Ymmärrän, että joskus on vaikeaa saada aikaiseksi, mutta en ymmärrä sitä, että asioita ei tehdä siksi, että ne ovat vaikeita. Aivan jokaisella ihmisellä on velvollisuus toimia silloin, kun näkee, että toimintaa tarvitaan. Mikäli tämän velvollisuutensa laiminlyö tai ilman vakavasti otettavaa perustetta siirtää kolmannelle osapuolelle, ei ole oikeutettu nauttimaan niistä oikeuksista, jotka velvollisuuksiaan vastaan saa.

Minussa on pimeä puoli. Ellen itse sattuisi asumaan tässä maassa, tällä planeetalla, voisin ainakin hetken sivusta katsoa, nauraa ja nauttia siitä, että oikeudenmukaisuus toteutuu niin, että näistä typeryyksistänsä joutuvat kärsimään kaikki ne, jotka eivät ymmärtäneet asioille mitään tehdä tai jopa osallistuivat kaikenlaisen idiotismin kannattamiseen. Silti en pystyisi siitäkään kauaa nauttimaan, koska tiedostan, että täällä on niitäkin muutamia ihan fiksujakin olentoja, jotka tosissaan tekevät kaikkensa asioiden eteen ja haastavat itsensä käyttämään sitä järkeään.

Tunnustan, että vihaan ihmisiä, jotka tyytyvät niihin helppoihin vastauksiin ja kieltäytyvät tarkastelemasta itseään, lähimmäisiään ja omia ajatuksia kriittisesti. Vihaan myös ihmisiä, jotka ovat valmiita luopumaan vapauksistaan näennäisen turvallisuuden vuoksi. Vihaan niitä, jotka silpovat lapsia perinteen vuoksi. Vihaan ihmisiä, jotka saavat muut uskomaan valheisiin. Vihaan ihmisiä, jotka eivät ota vastuuta teoistaan. Vihaan niitä, jotka eivät yritä vaikka voisivat. Vihaan ihmisiä, jotka eivät pyri ylittämään omia rajoituksiaan ja tekemään itsestään parempia. Vihaan niitä, jotka eivät pohdi, miten todella olla hyvä ihminen. Se vaatii enemmän, kuin sen, että vain peilaa muiden ihmisten käsitystä siitä, mikä on hyvää.

Rakastan teitä, jotka jaksatte ponnistella tämän maan ja tämän planeetan puolesta. Rakastan teitä, jotka uskallatte arvostella myös teille rakkaita asioita ja keksitte ratkaisuja, joilla niistä saisi parempia. Rakastan teitä, jotka tavoittelette korkeampia ihanteita, vaikka se on vaikeaa. Rakastan teitäkin, jotka olette uupuneet. Rakastan teitä, jotka mietitte kuinka tehdä tästä maailmasta parempi paikka. Rakastan teitä, jotka olette valmiita laittamaan muiden hyvinvoinnin omanne edelle. Rakastan teitä, jotka olette valmiita toimimaan omantuntonne mukaan vaikkei kukaan muu teitä tukisikaan. Rakastan teitä, jotka kyseenalaistatte omat arvonne. Rakastan teitä, jotka puolustatte heikompia. Rakastan teitä, jotka vaaditte oikeudenmukaisuutta. Teidän vuoksenne minäkin vielä jaksan.