Kumbaya tekijänoikeuslakiväki

Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite on nyt saavuttanut 50 000 kannatuksen rajan ja tulee menemään eteenpäin. Nähtäväksi jää aikovatko päättäjät kunnioittaa kansan tahtoa vai keksivätkö he verukkeita, joilla laistaa velvollisuudestaan kansalle. Saatan olla optimisti, mutta näen edellisen tekijänoikeuslain muutoksesta aiheutuneen vastarinnan ja sitä seuranneen, nyt läpi menneen kansalaisaloitteen olevan niin voimakkaita signaaleja eduskunnalle ottaa toinen suunta, että niitä ei voi kevyesti sivuuttaa.

Kerätessäni kannatusilmoituksia minua jäi ihmetyttämään vain kaksi vasta-argumenttia, jota en oikein ymmärtänyt. Ensimäinen aloitetta vastustanut henkilö kertoi, että oikeampi tapa lähestyä asiaa on laittomasta latauksesta aiheutuvien rangaistuksien lieventämisen sijaan pahempien rikosten rangaistusten koventaminen. Toinen henkilö oli sitä mieltä, että aloitteessa puututtiin vääriin asioihin. Otan hieman kantaa nyt molempiin väittämiin.

Tulevassa keskustelussa tekijänoikeusasioissa tulemme varmasti kohtaamaan molemmanlaisia argumentteja. Tämä siksi, että suuri osa kansasta tulee käsittelemään näitä asioita juuri tällä tasolla, eikä argumentointi muulla tasolla tule vakuuttamaan heitä tai heidän seuraajiaan millään tasolla. Siksi on hyvä jo ennaltakäsin pyrkiä löytämään tapoja tavoittaa tämäkin osa väestöstä sellaisella tavalla, että he voivat saada faktuaalista tietoa lakiin liittyvistä ilmiöistä ja niiden seurauksista koko yhteiskunnalle, yksilöt mukaanlukien.

Haluaisinkin, että ihmiset voisivat saada tietoonsa enemmän rangaistusten koventamisen aiheuttamista seuraamuksista koko yhteiskunnalle. Vaikka Suomen oikeuskäytäntö ei mielestäni perustukkaan retributiiviseen oikeuteen, on Suomessakin varmasti monia, jotka näkevät oikeuden vain kostoon perustuvana tapahtumana. Hammurabin laki lienee turhan iskostunut näiden henkilöiden selkärankaan, jotta he voisivat nähdä rakentavampia tapoja parantaa ihmisvuorovaikutusta ja yhteiskuntaa.

Toinen vastakkaista mieltä oleva henkilö edusti mielestäni argumentoinnissa tietyllä tapaa kaoottista, haastavaa tapaa löytää epäkohtia. Henkilö itse ei suostunut mainitsemaan yhtäkään kohtaa, joka olisi hänen omasta mielestään ollut se väärä asia. Hän ei myöskään kertonut, mikä se oikea asia olisi, josta pitäisi puhua. Tämänlaisen keskustelun tavoitteina näkisin pyrkimyksen saada vastustaja itse etsimään virheet omasta ajattelustaan ja saamalla saattaa tämä puolustuskantaan ja argumentoimaan heikkojen kantojensa puolesta ja samalla paljastamaan ideologiassaan aukkoja.

Voi tietysti olla, että kovasti ylianaysoin saamaani palautetta, mutta saattaisi silti olla hyvä valmistautua kaikkein pahimpaan. Odotan, että tulevassa tekijänoikeus- ja rikoslakikeskustelussa tullaan väistämättä käyttämään likaisiakin keinoja omien päämäärien saavuttamiseksi. Kuten niin monessa muussa julkisessa keskustelussa, myös tässä tulevassa keskustelussa tulee olemaan mukana monia poikkeavia päämääriä omaavia tahoja. Toivon mukaan lopuksi vain ideat kamppailevat keskenään. Toivonkin, että tällä taistelukentällä voittajaksi päätyykin se ajatus, joka tulee tuottamaan suurimman edun kansalliselle ja myös maailmanlaajuiselle hyvinvoinnille.

Kumbaya, Mutherfuckers!