Politiikka- ja yhteiskuntablogi

Piraattipuolueen ja Piraattinuorten kannanotossa varoitetaan Microsoftin tuotteiden käytöstä. Itse suosittelisin kaikkia luopumaan Microsoftin ja muiden samassa juridisessa ansassa olevien yritysten tuotteiden käytöstä.

Tiivistettynä: Windows 10 vakoilee käyttäjää sellaisella tavalla, että herää kysymys täyttääkö Windows 10 tai päivitetty Windows 7 ja 8 edes vaatimukset sähköisen viestinnän tietosuojalain, henkilötietolain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä asetetun lain osalta. Onko edes keinoja varmistaa, että nämä lain vaatimukset täytetään, kun käyttöjärjestelmä lähettää kryptattuna jotain tietoa Microsoftin palvelimille? Microsoftin käyttöoikeussopimuksia lukiessa tulee selväksi, että Microsoft on antanut itselleen sopimustekstissä luvan tehdä laajalti kaikenlaista, joka liittyy käyttäjän yksityisiin tietoihin. Sopimuksen hyväksymiseksi tulkitaan Microsoftin tuotteiden käyttö. Yksityisyysasetuksien säätämisestä huolimatta Microsoftin palvelimille lähetellään dataa.

Snowdenin paljastuksia käsitelleessä The Guardianin artikkelissa kerrottiin Microsoftin luovuttaneen tietoja NSA:lle. Microsoft perusteli tätä siten, että sen oli suunniteltava tuotteensa noudattamaan olemassaolevia ja tulevia lain vaatimuksia. Microsoftilla on hyvin vähän mahdollisuuksia kieltäytyä vaatimuksista, joita viranomaistahot kansalliseen turvallisuuden tai kansallisen edun nimissä esittävät, puhumattakaan siitä, että toisivat julkisuuteen tiedon vaatimuksesta, jonka kylkiäisenä on salassapitomääräys, jonka rikkomisesta syytteenä on maanpetos. Tämä tarkoittaa, että Microsoft-tuoteperheen käyttö on käytännössä suoraan Yhdysvaltain tiedustelupalvelulle tietojen ojentamista. Reiluuden nimissä on myönnettävä, ettei Microsoft aivan kaikkeen suostu ilman ehdoitta vaikka se lopulta lain edessä onkin voimaton. Microsoftin tavalla juridisesti haavoittuvainen on myös uuden potilas- ja asiakastietojärjestelmän toimittajaksi valittu, yhdysvaltalainen Epic Systems. Kuten aikaisemmin olemme saaneet tietää, ei Yhdysvallat kunnioita edes läheisimpien kumppanimaidensa demokraattisesti valittujen johtajien yksityisyyttä.

Onko viranomaisen edes näiden paljastusten jälkeen enää laillista valita Microsoftin tai muun yhdysvaltalaisen yrityksen suljetun lähdekoodin tuotetta julkishallinnon käyttöön tai jatkaa sen tuotteiden käyttöä näiden paljastusten jälkeen? Väittäisin, että koska vakoiluominaisuuksien ja haavoittuvuuksien olemassaolo ja niiden ujuttamisyritykset on enemmän sääntö kuin poikkeus niin suljetun koodin järjestelmiä ei voi enää käyttää. Vaikka avoimen lähdekoodin sovelluksissakin aukkoja toisinaan on niin ainakin niiden löytäminen ja osoittaminen on avoimesta lähdekoodista kertaluokkaa hallittavampi ongelma.

Tämä perverssi insentiivi sabotoida asiakkaidensa tuotteita viranomaisten pelossa on yhtenä syynä myös siihen, miksi Piraattipuolue vastustaa massavalvontaohjelman kehittämistä Suomeen. Miksi kukaan ostaisi suomalaiselta yritykseltä tietotekniikkaan liittyvää tuotetta tai palvelua, kun varoittavana esimerkkinä on Yhdysvallat. Mitä takeita yritys edes voisi antaa tuotteidensa aukottomuudesta jos yritystä voidaan kieltää kertomasta niistä? Joskus viimeiseksi keinoksi suojata käyttäjiään viranomaisten mielivaltaa vastaan on lopettaa koko yritys, kuten Lavabitin tapauksessa. F-Securen Mikko Hyppönen sanoi osuvasti, että Orwell oli optimisti.

Windows 10 vakoilusta on herännyt huolia muun muassa siitä, kuinka käy homofobisten vanhempien lapsille, joiden käyttäjähistorian Windows paljastaa. Näin käy joillekkin, jotka omaehtoisesti tulevat ulos kaapista. Näkisin Microsoft käyvän kovaa uhkapeliä siitä saako se annettua asiakkailleen vaikutelman laadukkaista palveluista uhraamalla käyttäjän yksityisyyden täysin. Panoksena on Windowsin katoava markkinaosuus mobiilimarkkinoilla ja potentiaalisesti jopa itsemurhat, kuten Ashley Madison-vuodoissa.

Muualla maailmassa Windows 10:n uhkaan on myös havahduttu: Ranskalainen europarlamentaarikko on varoittanut maansa tietosuojaviranomaisia Windows 10:n loukkaavan käyttäjiensä yksityisyyttä. Venäjällä duuman jäsen on tehnyt Windows 10:stä valituksen yleiselle syyttäjälle yksityisyyttä loukkaavan tiedon keräämisestä.

Microsoftin Windows ei ole nykyään edes välttämätön hankinta julkishallinnossa jo käytössä olevien ohjelmistojen alustaksi. Windows-ohjelmia voidaan käyttää vaikkapa Linux-käyttöjärjestelmissä Wine-ohjelmayhteensopivuusrajapinnan avulla tai korvaamalla Windows avoimella ja ilmaisella ReactOS-käyttöjärjestelmällä, kuten Venäjän hallitus on tekemässä. Terveisiä Timo Soinille: Jos jossain kannattaa Suomessa ottaa mallia Venäjältä niin se on erityisesti heidän syystäkin skeptinen suhtautumisensa yhdysvaltalaisten teknologiayritysten tuotteisiin. Ei se, miten tehokkaasti he estävät ihmisiä pakenemasta maastaan, jos siis katsoo, että Neuvostoliitto Venäjä tuossa erityisesti loistaa.

Vaikka ReactOS onkin hieman keskeneräinen, saataisiin murto-osalla nykyisin lisenssimaksuihin kuluvasta rahasta siitä täysin kelvollinen alusta korvaamaan kaikki Windows-käyttöjärjestelmät. Todennäköisesti suurin osa julkishallinnossa käytetyistä ohjelmista pyörisi ReactOS:n päällä jo nyt ilman mitään muutoksia. Kestävämpi ratkaisu olisi kuitenkin jatkossa kehittää käytettävät ohjelmistot niin, että niistä on saatavilla avoin lähdekoodi, josta ne voidaan kääntää millä tahansa alustalla toimivaksi. Näin vältetään vastaisuudessa joutumasta pysyvästi kiinni yhden toimittajan tuotteeseen. Tämän lisäksi avoimen lähdekoodin ohjelmia on ongelmattomampaa mukauttaa vastaamaan uusia lain vaatimuksia tai pitämään sisällään uudenlaisia toimintoja.

Linux-käyttöjärjestelmien ohjelmapaletti on nykyisin hyvin kattava ja niistä löytyy mm. Office-paketin korvaajaksi kelpaava LibreOffice.

Nykyään ollaan tilanteessa, jota voisi verrata siihen, että ostetaan ensin hyvin käyttöön soveltuva kirja, mutta uuden tiedon valossa tästä kirjasta pitäisi muuttaa yksi lause tai pilkku ja tämä johtaa absurdiin tilanteeseen, jossa pitäisi maksaa alkuperäiselle kirjoittajalle suhteettoman suuri palkkio pienestä muutoksesta tai ostaa täyteen hintaan kokonaan uusi kirja tai teettää halutut muutokset sisältävä kokonainen kirja ja se pitää tarkoituksella kirjoittaa sellaisella tavalla, että vältetään plagiointisyytökset. Toki joustavampiakin sopimusmalleja tietojärjestelmätoimittajien kanssa varmaan on, mutta yleensä homman juju on kiristää asiakasta, joka on jo täysin riippuvainen yrityksestä tietojärjestelmän ainoana jatkokehittäjänä.

Avoimen lähdekoodin tapauksessa prosessi on huomattavasti yksinkertaisempi: Tehdään käytössä olevaan ohjelman lähdekoodiin vain tarvittava muutos.

Triviaa: Wikipedian määritelmän mukaan haittaohjelma on yleiskäsite tietokoneohjelmille, jotka tarkoituksellisesti aiheuttavat ei-toivottuja tapahtumia tietokoneessa tai tietojärjestelmässä.

Yksityisten, arkaluontoisten ja salassapidettävien tietojen vuotaminen ei liene toivottu tapahtuma?

EDIT 23.9.2015 Euroopan Unionin tuomioistuin on tänään antanut ratkaisuehdoituksen, jossa mainitaan mm:

"jos tietosuojan taso kolmannessa maassa ei ole riittävä, henkilötietojen siirto kyseiseen maahan on kiellettävä."

Lisäksi julkisasiamies katsoo, että kun kyseessä ovat systeemiset puutteet, joita on todettu kolmannessa maassa, johon henkilötietoja siirretään, jäsenvaltioiden on voitava toteuttaa toimenpiteet, jotka ovat tarpeen Euroopan unionin perusoikeuskirjassa suojeltujen perusoikeuksien, joihin kuuluvat oikeus yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen ja oikeus henkilötietojen suojaan, turvaamiseksi.

Loppukaneettina ratkaisuehdoituksessa sanotaan:

Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24.10.1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 28 artiklaa, luettuna Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan valossa, on tulkittava siten, että se, että on olemassa direktiivin 95/46 25 artiklan 6 kohdan nojalla tehty Euroopan komission päätös, ei estä kansallista valvontaviranomaista tutkimasta kantelua, jossa väitetään, että tietyssä kolmannessa maassa ei taata siirretyille henkilötiedoille tietosuojan riittävää tasoa, ja tarvittaessa keskeyttämästä näiden tietojen siirtoa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY mukaisesti yksityisyyden suojaa koskevien safe harbor -periaatteiden antaman suojan riittävyydestä ja niihin liittyvistä Yhdysvaltojen kauppaministeriön julkaisemista tavallisimmista kysymyksistä 26.7.2000 tehty komission päätös 2000/520/EY on pätemätön.

EDIT 8.9.2015 Vaikuttaisi siltä, että Hedman Partners on viemässä isoa määrää tapauksia oikeuteen. Muistakaa sitten te Muropaketin ja Ylilaudan jonnet, että levyjä ei saa tahallaan kirjoittaa täyteen randomia tai muutenkaan tuhota niiden sisältöä. Siitä voisi tulla paha mieli tekijänoikeussotureille ja niiden jaloa taistoa kamalia Piraatteja vastaan avustavalle poliisille, jotka vaan tekevät työtään ja olisihan se varmaan laitontakin.

EDIT2: mainittiin minulle, että ei se vissiin laitonta olekkaan. On ollut mm. tapausia, joissa joku ei ole suostunut edes kovalevynsä kryptaussalasanaa luovuttamaan, poliisi on vienyt koneet ja pitänyt niitä aikansa, mutta kun krypto ei ole auennut niin on tullut syyttämättäjättämispäätöksiäkin. Jos kuumottaa, hanki asianajaja.

EDIT3: Piraattipuolue on avannut ohjesivuston kiristyskirje.fi

Olen eilen ja tänään saanut muutamia yhteydenottoja sekä avunpyyntojä koskien Hedman Partnerssin juuri lähettämiä uusia kiristyskirjeitä. ("Asia: Elokuvateosten luvaton jakaminen BitTorrent-verkossa" tai vastaava otsikko) Liikenne blogiinikin näyttää kovaa piikkiä katselukerroissa tänään. Erityisesti aihetta käsittelevään edelliseen postaukseeni. (372 lukukertaa tänään) Voidaan siis sanoa, että kevättä ilmassa ja tekijänoikeustrollit liikenteessä.

Tein Hedman Partnersin toiminnasta rikosilmoituksen ja kantelun Asianajajaliiton valvontalautakunnalle, jossa syytin Hedman Partnersin asianajajaa mm. asiattomasta painostuksesta ja uhkauksesta saattaa häpeällistä tietoa julkisuuteen. Ongelmallista on esimerkiksi se, miten hyvin oikeudenkäynnin julkisuusperiaate toteutuisi, kun se edellyttäisi häpeällisen tiedon(tai epäilyn, joka on siihen rinnastettavissa) paljastamista. Rikosilmoituksesta tai kantelusta Asianajajaliittoon ei tapauksessani ollut toivotunlaista tulosta. En ole saanut sellaista ratkaisua, jossa todettaisiin näiden kiristyskirjeiden olevan laittomia tai asianajajan tapaohjeiden vastaisia. Se ei silti tietenkään tarkoita, etteikö niitä voisi vielä sellaiseksi tulkita.

Koska taipumukseni on hieman spekuloida, minulle tuli tunne, että laittoivat kiristyskirjetouhun tauolle siksi aikaa, kun kävivät kanssani asiakirjataistelua. Spekuloin siis, että pelkäävät itsekin olevansa lain harmaan vyöhykkeen riskaabelimmalla puolella. Ovat ilmeisesti kuitenkin lähetelleet näitä kirjeitä silläkin aikaa. Toistaiseksi siis Hedman Partnersilla on mahdollisuus manipuloida oikeuksistaan tietämättömiä maksamaan vaaditut lunnaat, jotka tietojeni mukaan pyörivät jossain 800 euron ja 1500 euron tuntumassa.

Oman verkon jakaminen on yleistä eikä ole lainkaan yllättävää, että näitä kirjeitä saaneet henkilöt eivät edes tiedä kuka väitetyt luvattomat lataukset(jakamiset) on tehnyt. Kotiverkkoa ei nyt muutenkaan kukaan valvo eikä kukaan myöskään ole velvollinen valvomaan sellaisella tavalla, että tällaisiin uhkauskirjeisiin voisi vastata sen enemmällä todistusaineistolla, kuin sillä, että omaa verkkoa on kirjeen vastaanottajan oman väittämän mukaan ollut mahdollista jonkun muun käyttää. Ylivieskan käräjäoikeus on jo linjannut, ettei ylläpitäjällä ole vastuuta wlanin verkkoliikenteen sisällöstä. IP-osoite ei ole todiste verkkoliittymän omistajan syyllisyydestä.

Kannattaa muistaa, että tällaisten hyvin kiristyskirjeiden lähettäminen on tuottavaa toimintaa vain, jos kirjeiden saajat päättävät olla taistelematta vastaan. Jos siis olet esim pienituloinen saat oikeusaputoimistosta itsellesi edustajan mahdollisesti jopa ilmaiseksi. Ei tarvitse pelätä, että joudut yksin taistelemaan tällaista toimijaa vastaan.

Omat tähänastiset kustannukseni

- Bussi 6 euroa

Miltä tuntuisi elää maailmassa, jossa valtion olisi aivan välttämätöntä toteuttaa myös sen heikoimpien kansalaisten tahtoa, jotta sillä olisi valtuudet toimia? Kuulostaako utopialta?

Tavoitteet on asetettava kauas tulevaisuuteen, jotta voimme tarkastella ovatko toimenpiteet ja ideat, joita tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään, kestäviä. Tulevaisuus, jossa ihminen on selättänyt köyhyyden, kuolevaisuuden, asuttaa useita planeettoja ja osaa käyttää luonnovaroja kestävästi, on mahdollinen. Tavoitteenamme tulee jatkuvasti olla utopia. Se sananmukaisesti tarkoittaa "paikkaa, jota ei ole". Määritelmällisesti siis tavoitteenamme on ihanneyhteiskunta. Se, millainen tällainen ihanneyhteiskunta olisi, riippuu lähinnä kyvystämme kuvitella. Utopian tavoitteleminen edellyttää, että asetamme itsemme tilanteisiin, joissa kehitymme. Koska asioiden muuttuessa muutuu myös käsityksemme utopiasta emme oikeastaan koskaan saavuta utopiaa. Siksi utopia on hyvä tavoite, koska se on alati muuttuva pakeneva käsite, joka odottaa meitä jossain tuolla tulevaisuudessa ikuisesti. Vain yksi asia on ollut muuttumaton läpi historian. Se on maailman jatkuva muutos. Meidän osanamme on tehdä valintoja, jotka ovat omiaan viemään itseämme ja muita rohkeasti eteenpäin jatkuvasti muuttuvassa maailmassa koko ajan määrittäen parhaan kykymme mukaan utopian käsitteen uudelleen uuden tiedon valossa. Kyky tehdä pidemmällä ajanjaksolla järkeviä valintoja riippuu täysin siitä, kuinka valmiita olemme muuttamaan käsitystämme vastaamaan vallitsevaa todellisuutta.

“With the relinquishment of utopias, man would lose his will to shape history, and therewith his ability to change it”

Mannheim

Tieteiskirjallisuus ja kuvaukset utopiasta ovat olleet suurimpia innoittavia voimia läpi ihmiskunnan historian. Ne ovat toimineet itsensä toteuttavina ennustuksina. Näistä ehkä osuvimpia ovat olleet Arthur C. Clarken vuonna 1968 tekemä ennustus 2000-luvulla käytettävistä tablettitietokoneista, Tim Berners-Leen HTTP-protokollaan vuonna 1992 määrittämä varaus tulevaisuuden sähköisille maksutavoille, joista ensimmäisenä käytännössä toimivana toteutuksena vuonna 2009 kehitettyyn Bitcoiniin tämä implementointiin vuonna 2011. Pidemmällä aikaskaalalla utopistisia ajatuksia ovat olleet esimerkiksi koko kansan kattava ilmainen terveydenhoito, koulutus, äänioikeus, itsemääräämisoikeus ja moni muu, joita Suomessa pidämme nykyään itsestään selvinä asioina. Tietysti myös tulevaisuuden dystopiat ovat kauhukuvan sijaan toimineet ohjenuorana, kuten vaikkapa Orwellin kirja Vuonna 1984.(julkaistu 1949) Ideoilla on siis taipumusta toteutua ennemmin tai myöhemmin, olivatpa ne aikanaan kuinka uskomattomia tahansa. Tärkeää olisi siis käyttää kaikki liikenevät voimavaramme siihen, että saamme toteutettua positiiviset, ihmisten elämää helpottavat ja yhteistyön määrää ja laatua parantavat tulevaisuudenkuvat tehokkaammin kuin negatiiviset, kontrollointiin, kansalaisoikeuksien menetykseen ja vallan keskittymiseen liittyvät tulevaisuudenkuvat. Oikeaa ja väärää eivät voi määrittää vain oma välitön etumme vaan kaikkien yhteinen etu rotuun, kansalaisuuteen ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta.

Tänä päivänä ja ikuisesti tärkeimmiksi aiheiksi näkisin perustoimeentulon turvaamisen ja sen mahdollistaman yksilöiden kehittymisen niin taidollisesti kuin tiedollisesti. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme kannustaa passiivisuuteen ja rankaisee niitä yritteliäitä, jotka toimivat rehellisesti töistään ja tuloistaan ilmoittaen. Perustulo antaisi vapauden kokeilla itselleen mieluisia töitä ilman, että epäonnistuminen ja potentiaalinen karenssi aiheuttaisi yrittelijäisyyteen pyrkiville tarpeettomia takaiskuja. Työn automatisoituessa ja manuaalisen työn merkittävyyden ja arvon vähentyessä ei ole enää mahdollista osoittaa kaikille työpaikkaa. Meidän täytyy luopua ajatuksesta, että kuka tahansa voi saada halutessaan sellaista työtä, jolla hän kykenee elättämään itsensä. Etenkin sellaisessa tilanteessa, jossa toimeentulon ehtona on työnteko, synnytetään keinotekoisesti työpaikkoja, jotka eivät ole mielekkäitä ja myöskin näistä pakkotöistä maksettavat palkat polkeentuvat olemattomiksi, koska epätoivo lisää tarjontaa työmarkkinoilla. Näkisin kuitenkin, että tämä on niinkin kyvykkään olennon kuin ihmisen ajan haaskaamista ja erityisesti arvokkaan resurssin hukkaan heittämistä. Suomessa on jo nyt tilanne, jota voitaisiin verrata siihen, että fyysikot laitettaisiin hiilikaivokseen työntämään kärryjä sen sijaan, että heille annettaisiin aikaa ja resursseja kehittää automaattinen kärry. Toki jotkut ihmiset tulisivat perustulojärjestelmässä olemaan vain niinsanottuja vapaamatkustajia, mutta näitä olisivat vain ihmiset, joita vanhemmat ja ympäröivä kulttuuri eivät ole ruokkineet tarpeeksi ajatuksilla siitä, mitä kaikkea he voisivat jonain päivänä saavuttaa, jos uskaltaisivat jotain tavoitella. Vapaamatkustajia on niin kauan, kun tapamme toisten unelmat ja rajoitamme heidän mahdollisuuksiaan kehittää itseään ja yhteiskuntaa, jossa he elävät. Meidän tulee tarjota kaikille kansalaisillemme yhdenvertaiset mahdollisuudet rajattomaan kehitykseen ja yhteiskuntaamme hyödyttävään yrittämiseen. On luovuttava lyhyen aikavälin tuloksentavoittelun vaatimuksesta. Ihminen ei ole kone, joka voi väsymättä olla hyödyllinen yhteiskunnalle ilman, että tällä on todellisia mahdollisuuksia menestyä kehittämällä itseään ja olemalla yritteliäs.

Demokratian kehittäminen edellyttää modernin teknologian käyttöönottoa. Yksi oleellisimmista demokratian takeista olisi blockchain-teknologian käyttöönotto vaaleissa ja eduskunnan istunnoissa. Blockchain-teknologia mahdollistaa vaalisalaisuuden säilymisen, mutta myös täydellisen läpinäkyvyyden äänestäjän näkökulmasta. Vaalituloksia ja äänestyksiä ei voisi väärentää tai muuttaa ja annetut äänet voisi kuka tahansa kansalainen tarkistaa. Kansalainen voisi antaa äänensä kokonaan yhden kansanedustajan käytettäväksi, kuten nykyään tai kansalainen voi käyttää äänensä itse. Hän voisi jopa jakaa äänestään osuudet joukolle kansanedustajia näin varmistaen sen, että yksi yksittäinen edustaja ei voi lupaustaan pettämällä vaikuttaa kansalaisen antaman äänen menemiseen täysin päinvastoin kuin mitä kansalainen on toivonut. Näin saamme luottamuksen tarpeen eliminoitua edustajavaaleista kokonaan. Oikeastaan kaikki alueet, jotka nykyään yhteiskunnassa edellyttävät luottamusta voidaan korvata demokraattisemmalla, korruptiolle immuunilla blockchain-teknologialla.

Bitcoinin ja escrow-palveluiden avulla identiteettivarkaudet ja luottokorttimaksamiseen liittyvät varkaudet voidaan eliminoida täysin. Bitcoinkäyttäjän säästöt ovat myös turvassa valtion tai rikollisten kähminnältä, koska varoja ei yksinkertaisesti voi siirtää ilman haltijan suostumusta. Toisin kuin valtion valuuttojen tapauksessa, bitcoinien väärentäminen on mahdotonta. Myös suuri osa kuluttajansuojalaeista tulisi tarpeettomaksi, koska kryptovaluutan avulla kyetään tekemään niin edistyksellisiä temppuja, että perinteisiin maksujärjestelmiin verrattuna ne vaikuttavat taikuudelta. Kyky siirtää rahaa mihin tahansa maailmankolkkaan sekunnin murto-osassa, milloin tahansa, mistä tahansa, kenelle tahansa, summasta riippumatta hintaan 0 - 0.03€ on jotain, mihin vanhanaikaiset maksuverkot eivät yksinkertaisesti pysty. Bitcoin on tullut jäädäkseen ja nyt kysymys on vain siitä aiotaanko täällä hyväksyä se tosiasia ja olla ensimmäisiä maita, jotka ymmärtävät lähteä täysillä hyödyntämään tätä uutta teknologiaa vai olemmeko me taas jäämässä muusta maailmasta jälkeen.

Bitcoin tulee kasvamaan globaalin talouden selkärangaksi ja korvaa Yhdysvaltain dollarin aseman ennemmin tai myöhemmin. Tämä siitä syystä, että Bitcoinin käyttöönotto ei ole yhden yksittäisen valtion talouden tukemista vaan rationaalinen valinta valtiolle, joka pyrkii vakauttamaan omaa ja koko muun maailman taloutta kohdistamatta valuuttapaosta aiheutuvia ongelmia mihinkään yksittäiseen valuuttaan. Yhteiseen valtiosta riippumattomaan yhteisvaluuttaan siirtymisellä tuetaan kaikkia muitakin valtioita ja yksilöitä, jotka tahtovat valita arvonsa säilyttämiseen valuuttaa, jota poliittinen valta ei kykene korruptoimaan. Bitcoin on itsensä toteuttava ennustus, koska se on äärettömän hyödyllinen. Kryptovaluuttojen mahdollistamalla teknologialla on nyt myös mahdollista muunmuassa korvata vakuutusyhtiöt, pankit, arvopaperit, sopimukset, eläkejärjestelmä, yritykset, viestintä ja lukematon määrä muita nykyisin keskitettyjä järjestelmiä, joita hallitsevat suuret instituutiot.

Talouspakotteista mainittavaa olisi se, että poliittisilla päätöksillä voitaisiin asettaa seuraamuksia erityisesti julkisille toimijoille ja rahaliikenteen voisi jopa estää julkisten toimijoiden osalta tarvittaessa täysin, mikäli näiden varojen siirto edellyttää allekirjoitusta kolmannelta osapuolelta. Tällaisena kolmantena osapuolena voisivat toimia maailman kaikki valtiot yhdessä. Mikäli ennalta sovittu määrä valtioita hyväksyisi julkisten toimijoiden siirrot, voisivat ne tapahtua automaattisesti. Mikäli osa tahtoisi estää siirrot. Voisivat ne kieltäytyä allekirjoittamasta transaktiota. Yksittäisiä kansalaisia talouspakotteet eivät koskettaisi, koska millään instituutiolla ei yksinkertaisesti ole kykyä pysäyttää heidän transaktioitaan. Tämä takaisi, että pakotteet kohdistuisivat juuri niihin, joihin pakotteiden kohdistaminen voi olla tarpeellista.

Teknologiaa tulee kehittää ja ohjata vastuullisesti aivan kuten kaikkea muutakin kehitystä. Olennaisin asia on minimoida luottamuksen antamisesta aiheutuvia ongelmia, vallan keskittymistä ja siitä seuraavaa vallan väärinkäyttöä. Vallan luovuttaminen toisen käyttöön sellaisella tavalla, että sitä ei voi ottaa takaisin on läpi historian johtanut konflikteihin, jotka ovat nyt vältettävissä. Meillä on kaikki mahdollisuudet ohjata kehitystä sellaisella tavalla, että luomme kannusteita yhteistyölle, yritteliäisyydelle ja toisista huolehtimiselle.

On tärkeää, että opetamme ajattelun työkalut lapsille jo varhain. Ajattelun vinoumat näkyvät tänäkin päivänä politiikassa. Meillä ei ole kykyä tehdä valistuneita päätöksiä, mikäli emme ymmärrä ihmispsykologiaa, ajatusvinoumia ja sitä, miten tietynlaiset kannusteet johtavat joko yhteishyödylliseen toimintaan tai yksilön välittömiä etuja toisten etujen kanssa ristiriidassa olevaan toimintaan. Suurin ero nykyihmisen ja muinaisten esi-isiemme välillä on perintönä saatu kulttuuri ja ajattelutaito. Nämä tulevat olemaan suurimmat erot myös nykyihmisen ja tulevaisuuden ihmisen välillä. Me olemme vaiheessa, jossa voimme ottaa jo paljon suuremman roolin kohtalomme ohjaamiseen itse. Olemme aikuistumassa vaikka meillä vielä joskus on lapsen ajatuksia. Kasvu on aina vaikeaa ja ymmärryksen mukanaan tuoma taakka on raskas, mutta välttämätön kantaa.

Meidän on aika luopua irrationaalisista peloista, koska ne saavat meidät tekemään irrationaalisia tekoja, jotka ovat omiaan tuottamaan kärsimystä muissa. Pelko on huono isäntä ja sen seurauksena on aina ääri-ilmiöitä. Autot aiheuttivat Yhdistyneessä Kuningaskunnassa vuonna 1865 pelkoa niinkin paljon, että autojen edellä tuli kulkea 55 metrin etäisyydellä punaista lippua heiluttava henkilö. Ajatus tuntuu naurettavalta nykyisin, vaikka tieliikennetapaturmissa kuolee vuosittain moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin terroristien iskuissa. Silti terrorismi herättää tunteita vaikka Suomessa on todennäköisempää kuolla saunassa. Opettamalla jo varhaiskasvatuksen aikana ja ala-astella lapsia tunnistamaan omia ajatusvinoumia ja opettamalla heille psykologiaa voisimme päästä hiljalleen eroon peloista, jotka eivät ole tilastollisesti relevantteja. Näin antaisimme vähemmän tilaa peloille ohjata omaa käyttäytymistämme ja valmistaisimme jokaisen kansalaisen tarpeellisilla taidoilla oman ja muiden tunne-elämän ymmärtämiseen. Lapsille tulisi antaa paremmat mahdolisuudet mennä aikuisiin tilanteisiin, jotta he voivat toimia aikuisemmalla tavalla myös myöhemmin elämässä. Toki aikuisten tehtävänä on myös asettaa ne rajat, joiden sisäpuolella lapsen on vielä suhteellisen turvallista aikuistua, mutta täydelliseen suojeluun meidän ei tule koskaan pyrkiä, koska näin pysäytämme lasten kehityksen ja teemme heistä pelokkaita ja helposti ohjailtavia aikuisia. Näkisin myös, että meidän tulisi välttää altistamasta lapsia uskonnoille varhaisella iällä, koska heillä ei ole vielä tarpeeksi henkistä kapasiteettia tehdä tietoista valintaa. Eettiset kysymykset sinänsä ovat tärkeitä asioita käsiteltäväksi jo lapsena, mutta niihin ei tule sekoittaa uskoa. Ihminen voi toimia eettisesti perustamalla toimintansa rationaaliseen ajatteluun ja etsien ne tavat toimia, jossa oman edun tavoittelu ei riko toisten oikeuksia vaan päinvastoin auttaa myös muiden tavoitteiden saavuttelua. Tällaiset ajattelutaidot omattuamme olisi yhteiskuntamme vähemmistöillä myös paremmat oltavat.

Tiedustelutoiminta on modernia sodankäyntiä, joka johtaa oman edun tavoitteluun toisten kustannuksella. Nykyaikaisen valtion tärkeimpiä rooleja olisikin ohjata varoja avoimen lähdekoodin tietoturvasovellusten kehittämiseen sellaiselle tasolle, että jokaisen ihmisen tietoturva kansalaisuuteen katsomatta voidaan taata. Suomen tulisikin hakea kumppanimaitaan mukaan tällaiseen kehitykseen, koska yhteinen tietoturvasta huolehtiminen voittaa lopulta yksittäisten häirikkövaltioiden toiminnan. Tietoturva on ollut pitkään niin laiminlyöty osa-alue, että se saa helposti ihmiset kuvittelemaan kattavan suojautumisen olevan mahdotonta. Valtion ei julkisia rahoja tulisi muutenkaan käyttää yksityisten yritysten tukemiseen, vaan sellaisten ohjelmointiprojektien tukemiseen, joista se itse voi hyötyä ja jotka ovat omiaan hyödyttämään tulevia sukupolvia. Näkisin, että hyvä vaihtoehto nuorille olisi liian vähän haasteita antavien työharjoittelujaksojen sijaan osallistua johonkin avoimen lähdekoodin projektiin niin, että valtio tukisi tätä toimintaa. Nykyään esimerkiksi Google Summer of Code paikkaa hieman tätä puutetta.

Harvempi pitää ajatuksesta, että huumeita käytetään. Huumeiden käyttö on kuitenkin tosiasia eikä sota huumeita vastaan ole tuottanut sellaisia tuloksia, kuin oltaisiin toivottu. On käynyt päinvastoin. Sen sijaan, että suojaisimme ihmisiä huumeiden vaikutuksilta, aiheutamme heille vielä jo alunperin ongelmaiseen elämäänsä lisää ongelmia, pelkoa ja syrjäytymistä. Huumeiden kriminalisoinnilla luodaan markkinat, jotka lisäävät rikollisuutta ja koventavat aineita. Huumeiden vaikutukset terveyteen ovat kuitenkin olemassa sallimme me niiden myynnin tai ei. Olisikin järkevää lopettaa huumesota siitäkin huolimatta, että ajatus aiheuttaa inhontunteita. Huumeet pitää saada verolle, niiden laatu tulee varmistaa ja huumebisneksen ympärille muodostunut muu rikollisuus saada häviämään kannattamattomana.

Suomi on nykyään täysin riippuvainen keskeytymättömästä sähkönjakelusta, mutta sähköverkkomme on vieläkin keskitetyn mallin mukainen. Olisi aika ottaa mallia internetin hajautetuista verkoista ja varmistaa, että sähköverkkoon pääsisi tuottajana tai kuluttajana ilman erillisiä sopimuksia. Koko sähköverkko on mahdollista toteuttaa sellaisella tavalla, että sen ylläpito ei edellytä riippuvuutta yksittäisistä toimijoista vaan sen ylläpitämiseen olisi taloudellinen intressi kenellä tahansa kykenevällä toimijalla. Ne, ketkä vetävät linjat saavat kilpailla sähkönsiirrossa ja ne, jotka tarjoavat sähköä kilpailevat toistensa kanssa kuluttavista asiakkaista, jotka voivat kilpailuttaa toimittajia vaikka tuhansia kertoja päivässä. Tämäntapaisella verkolla olisi taipumus kasvaa nopeasti omavaraiseksi ja varmennetuksi. Kukin voisi itse päättää kuinka omavaraisia sähkön puolesta ovat ja vuorokautiset, sekä vuodenajasta riippuvat vaihtelut sähkön hinnassa antaisivat arbitraasimahdollisuuksia, jotka johtaisivat myös sähkön varastointikapasiteetin kasvattamiseen ja hinnanvaihteluiden tasaantumiseen.

Lisäilen lähteet joskus jos jaksan. Kaiken sanomani saa ja pitää kyseenalaistaa.

by Gemma Bou/creative commons

Joillain on näköjään aina ihme tarve vetää överiksi. Elokuvien tekijät nykyään tekevät yhä näyttävämpiä kohtauksia, koska tehostetekniikan käsilläolo tekee sen niin helpoksi. Tarinat eivät kuitenkaan parane sillä, että ne esitetään näyttävästi vaan sillä, että katsoja saadaan kiinnostumaan hahmojen kohtalosta. Toki esimerkiksi tieteis- ja fantasiaelokuvissa sopii ja pitääkin olla joitain näyttäviä kohtauksia, mutta niiden näyttävyyttä ei saa murentaa sillä, että koko elokuva on yhtä tehostetulitusta/taistelukohtausta yms. väkinäistä reaktionirroitusyritystä katsojasta.

Tavallaan koomista, että oli kysymys sitten isomman budjetin elokuvien tekijöistä tai tiedustelutehtävää suorittavasta viranomaisesta niin taustalla on aina se sama ajatus, että kun nyt on nää pelit ja vehkeet niin käytetään niitä koko rahan edestä. Ison organisaation tragedia on se, että valintoja ohjaavat väärät motiivit.

Elokuvan rahoittajat pääsevät ohjaamaan valintoja siihen suuntaan, että heidän sijoituksensa tuottaisi maksimaalisen tuloksen taloudellisesti. Siksi elokuvissa on niin paljon mauttomia tehokeinoja, pakotettua huumoria ynnä muuta, joka tekee elokuvasta usein mautonta puuroa.

Kansalaiset voivat vaikuttaa politiikkaan ja tekevätkin niin. Kukaan meistä ei halua tuntea oloaan turvattomaksi. Todellisuus kuitenkin on se, että mitä tahansa voi tapahtua. Sen asian kanssa täytyy vaan tulla sinuksi. Viranomaiset ovat haistaneet tuon Maslow'n tarvehierarkiaankin kuuluvan tarpeen kansassa ja käyttävät sitä hyväksi. Nykyään trendi näyttäisi olevan, että luodaan sellainen tila, jossa keskimääräisen älykkyysosamäärän alapuolelle kuuluvile luodaan tunne siitä, että on turvallista. Jos olisi kysymys vaikka ruuan tarpeesta niin tällaista silmänkääntötemppua olisi hieman vaikeampi toteuttaa. On kovin vaikeaa luoda tunnetta siitä, että vatsasi on täysi ilman varsinaisen näläntunteen poisviemistä ihan konkreettisella ravinnolla.

Mitä vähemmän kansalaiset ajattelevat omaa turvallisuuttaan niin sitä vähemmän heillä on kykyä ymmärtää turvallisuutta. Jokainen kuitenkin vastaa omasta henkilökohtaisesta turvallisuudestaan itse. Suurimpaan vaaraan joutuvat ne, jotka erehtyvät ulkoistamaan turvallisuutensa. He menettävät itsenäisyytensä totaalisesti.

Monille ihmisille turvallisuus on niin abstrakti asia, että politiikassa todelliseen turvallisuuden kasvattamiseen ei tavoitella vaan tähtäimessä on vain turvallisuudentunne. Tämä taas saa valheellisesti näyttämään, että näitä turvallisuudentunnetta kasvattavia toimenpiteitä tekevät olisivat tosiasiallisesti saaneet aikaan jotakin. Syntyy tyhjän päälle rakennettu luottamus, kun turvallisuudentunnetta tuottavan asian takana ei olekkaan mitään tosiasiallista turvallisuutta tuottavaa seikkaa. Silloin, kun on oikeasti turvatonta olisi turvallisempaa olla siitä tietoinen. Englanninkielisillä on osuva termi tällaisesta toiminnasta: confidence trick. Turvallisuudentunteen luominen on siis lupaus tulevasta turvallisuudesta. Samalla tapaa esimerkiksi pyramidihuijaukset ovat lupauksia tulevasta varallisuudesta(yksi turvallisuuden elementti)

Historia on näyttänyt, että jos pelkkien lupauksien päälle rakentaa niin huonot ajat ovat edessä.

Tässä mielenkiintoista pohdiskelua turvallisuudesta, vapaudesta ja valinnoista:


Ja hieman perusteellisemmin:

TL;DR; vastaukseni Hedman Partnersin kirjeeseen

ENGLISH version here.

Sain ikävän kirjeen postitse ja vastasin seuraavanlaisesti:

Hyvä Hedman Parnersin lakimies

Yrityksenne on lähettänyt minulle kirjeen, jonka mukaan minun tulisi maksaa yrityksellenne 600 euroa tai muuten teette jotakin, johon kirjeessänne viitattiin sanoin "enemmät toimenpiteet". Kirjeen yleinen sävy huomioon ottaen ja se, että se sisälsi viittauksia mm. Suomen lakiin ja poliisin suorittamiin pakkokeinoihin, koin ultimaatuminne uhkaavana. Ymmärsin kirjeen niin, että siinä vaadittiin minulta rahaa sovituksena tekoon, josta varmasti tiedän sen, että en ole sitä tehnyt ja tiedän myös, että teidän asemassanne minun olisi mahdoton sellaista edes osoittaa. Tämän vaatimuksen teki oikeudettomaksi ainakin se seikka, etten ole mainittuun tekijänoikeusrikokseen syyllistynyt.

Suomen lain mukaan tekoa, jossa joku pakotetaan oikeudettomasti luopumaan taloudellisesta edusta, kutsutaan kiristykseksi. Pornon katselun paljastamisella uhkaaminen rahan saamiseksi kuulostaa minusta toiminnalta, josta voi saada tuomion. Olen kuullut muistakin tapauksista, jossa jatkotoimenpiteiden uhalla on peloteltu syyttömiltä rahaa. Olen huolissani myös siitä, että muilla syyttömillä ei ole yhtä paljon aikaa, energiaa tai varallisuutta ryhtyä tällaisia asioita oikeudessa selvittämään. Koska tavallanne toimia on mahdollista aiheuttaa niin paljon vahinkoa syyttömille ja sivullisille, pidän sitä moraalisesti arvelluttavana. Olen tehnyt asiasta rikosilmoituksen.

Olen ollut TOR-exit noden ylläpitäjä monia vuosia ja olen samalla myös jakanut avointa langatonta verkkoa naapureilleni ja satunnaisille lähialueellani kulkeville kanssaihmisille. Lisäksi olen satunnaisesti kokeillut muidenkin anonymisointiverkkojen ylläpitämistä. Käytännössä minun liittymästäni kulkee internetiin useiden muiden ihmisten liikennettä. Kuka tahansa, kenellä on yhteys internettiin voi reitittää liikennettään TOR-verkkoa pitkin ja siten minun liittymäni kautta. Sellaisia ihmisiä ovat esimerkiksi toimittajat, ihmisoikeusaktivistit ja ihan tavalliset kansalaiset, joihin joku taho, usein oma valtio, kohdistaa sensuuria ja jotka voivat menettää jopa henkensä ilman TOR-verkon tarjoamaa yksityisyyden suojaa.

Avoin verkko avaa tietysti myös mahdollisuuden väärinkäytölle ja niitä tapauksia tulisi tutkia asianmukaisesti. Asianmukaista toimintaa ei ole kuitenkaan se, että pelkän ip-osoitteen perusteella tehtäisiin olettamus syyllisyydestä ja liittymänhaltijalle lähetettäisiin lasku uhkavaatimuksen kera. Kuinka moneen kahvilaan Hedman Partners on lähettänyt kirjeitä? Arvaan, ettei yhteenkään. Onkohan yksikään palvelusalissa sijaitseva palvelin saanut samanlaista huomiota vai onko toiminta keskittynyt vain yksityisiin ihmisiin? Kuten kirjeessänne mainitsitte, Suomen lain mukaan tietämättömyys ei ole syyllisyydestä vapautumisen peruste tekijänoikeuslaissakaan. Tieto ylläpitämistäni palveluista on ollut kenen tahansa internetin käyttäjän saatavilla mm. Blogissani(http://semantics.sebastianmaki.fi/) ja exonerator.torproject.org-palvelusta. Ne löytyvät lyhyen haun jälkeen asettamalla hakutermeiksi nimeni tai tarkastamalla exonerator-palvelusta onko ip-osoitteeni ollut TOR-exit node tiettynä kellonaikana.

Oleellista tapauksessa on kuitenkin se, että pelkän ip-osoitteen perusteella ei voida rikoksentekijän identiteettiä tietää. Tähän johtopäätökseen on tullut jo mm. Floridan käräjäoikeuden tuomari, jonka mukaan ip-osoitteessa ei ole mitään sellaista ominaisuutta, jonka perusteella lataajan identiteettiä voisi päätellä tai onko lataaja alueelta, johon oikeudella on toimivaltaa.(https://torrentfreak.com/ip-address-not-person-140324/) Yhdysvalloissa ns. copyright trollaus tai "laillinen kiristys" (Extortion Letter Scheme) on entuudestaan tunnettu ilmiö, josta ollaan – pikaisen googlaukseni perusteella – annettu jo eräässä hieman räikeämmässä tapauksessa selvä tuomio. (http://www.gpo.gov/fdsys/granule/USCOURTS-mad-1_10-cv-12043/USCOURTS-mad-1_10-cv-12043-0) Samankaltaista toimintaa harrastaneet patenttitrollit ovat myös saaneet tuomioita. Suomessa Ylivieskan käräjäoikeus on jo linjannut, ettei ylläpitäjällä ole vastuuta wlanin verkkoliikenteen sisällöstä.

Toimintanne ei muutenkaan ole näkemykseni mukaan asiakkaanne edun mukaista, joten ihmettelen mitä yritätte saavuttaa. Toki tekijänoikeuden haltijalla on oikeus hakea korvausta, mikäli materiaalia on luvattomasti levitetty tai käytetty, mutta se ei välttämättä ole rationaalista toimintaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lataajat ostavat sen verran tekijänoikeudenalaista materiaalia, että tekijänoikeudenhaltijoiden olisi rationaalista tulkita nettilatailua ilmaisena markkinointina, joka kasvattaa myyntiä. Tällä en tietenkään mitään puolustele, koska minulla ei ole syyttömyyteni tähden mitään puolusteltavaa. Ihmettelen vain toimintanne rationaalisuutta.

Joka tapauksessa en voi hyvällä omallatunnolla maksaa vaatimaanne summaa. Vaikka pornoa laillisista ilmaisista palveluista ja nyt myös vastaavista bitcoinia vastaanottavista palveluista katselenkin, niin tähän väittämäänne tapaukseen en liity millään muulla muotoa, kuin siten, että satun ylläpitämään palveluita, joita muut saavat käyttää. Satiiriporno ei muutenkaan ole minun juttuni.

Ylläpidän näitä palveluja humanitäärisistä syistä ja ilman vastiketta. Siinä tapauksessa, että mielessänne on vielä jotain ajatuksia yrityksestä osoittaa minun syyllistyneen avunantoon tai vastaavaan välilliseen tekoon ylläpitämieni palvelujen tähden, haluaisin muistuttaa, että ainoa vaikutus, mikä näitä palveluja ja niiden ylläpitäjiä vastaan hyökkäämällä tapahtuisi, olisi se, että se vaikeuttaisi viattomien ihmisten pyrkimyksiä pitää huolta yksityisyydestään ja siten vaarantaisi erityisesti niitä ihmisiä, jotka eniten tarvitsevat suojelusta. Rikollisten toimintaan hyvää tarkoittavat rajoitukset eivät tunnetusti tehoa, ja epäilen myös sellaisten argumenttien uskottavuutta, joiden mukaan kansalaisten tiedossa olevat rajoitukset toisivat turvallisuudentunnetta.

Olen hyvin perillä tietotekniikasta ja jonkin verran myös laista. Tämän vuoksi olen hyvin varma siitä, ettei teillä ole mitään sellaista näyttöä, että olisi teidän etunne mukaista lähteä sitä oikeuteen selvittämään. Mikäli kuitenkin uskotte, että olen tehnyt rikoksen, olkaa hyvä ja tehkää rikosilmoitus tai muutoin jättäkää minut rauhaan. Toivotan asiakkallenne onnea uudenlaisten ansaintamenetelmien etsimiseen ja kokeilemiseen muuttuvassa maailmassa. Toivon vain, ettei tämä ole yksi niistä kokeiluista.

Vastaustanne odottaen,
Sebastian Mäki
Varapuheenjohtaja,
Piraattipuolueen Varsinais-Suomen piiriyhdistys ry
Vapaaehtoinen TOR-ylläpitäjä ja avoimen HackLair-verkon ylläpitäjä

Tämä kirje on julkaistu avoimena blogissani(http://blogi.sebastianmaki.fi/) ja lähetetty minulle osoitetussa kirjeessä olleeseen sähköpostiosoitteeseen Hedman Partnersin lakimiehelle.

Aikaisemmista kokemuksista exit noden pyörittäjänä täällä ja täällä.
Keskustelua aiheesta reddittiin kiitos

Edit: Facebookissa on nyt ryhmä nimeltä Trollinmetsästäjät. Mikäli koet tulleesi tekijänoikeustrollin uhriksi, poikkea siellä ilmiantamassa trolli.

EDIT: 3.9.2014 Mikäli pornonhimosi on niin kyltymättömän suuri, ettei sinulle riitä netin valtava laillisen ilmaispornon määrä, voit ostaa sitä bitcoineilla mm. iknowthatgirl.com-sivustolta.

EDIT: 25.3.2015 Jatkoa tälle blogaukselle täällä

Minusta on ilmeisesti hyvää vauhtia kehittymässä vanha kärttyinen mies. Näenkin tulevaisuuteni vieläkin harmaahapsisempana yleisönosastoon kirjoittajana jo siintävän tuolla horisontissa, onhan tämä jo kolmas avoin kirje perätysten. Pitäisikö vaihtaa blogin otsikko avointen kirjeiden blogiksi?

Olin Tanskassa käymässä kahden päivän pikavisiitillä edellisviikolla ja vaikka matka meni muuten mukavasti ja paikallinen väki oli muuten mukavaa niin muutama asia sai sapen kiehumaan.

Ensimäinen asia oli, että Kööpenhaminan lentokentällä käteisen vaihtaminen edellytti henkilöllisyystodistuksen näyttämistä. Minusta on täysin perusteetonta, että rahaa vaihtaessa kerätään ihmisistä tällä tavalla tietoa. Lisäksi tämä tuntui olevan käytäntö vain lentokentän rahanvaihtopisteessä. Perusteluna sain kuulla väärinkäytöksien ehkäisemisen. Nauraisin, ellei itkettäisi. Kuulostaa samanlaiselta aivopierulta kuin kotimaa Suomessa henkilöllisyyden kyseleminen seurassa olevalta alaikäiseltä alkoholia ostaessa. Haavi, johon osuu nimenomaan vain ne ihmiset, jotka eivät suunnittele tekevänsä mitään rikosta. Kun on selvää, ettei rikollisuutta voida ehkäistä tällaisella valvonnalla, ihmetyttää miksi silti ihmisen henkilöllisyyttä urkitaan.

Toinen oli matkapuhelinliittymän toiminta tai oikeastaan sen toimimattomuus, ilman erityistä varoitusta. Hankin Lycamobilen liittymän lähinnä datakäyttöön, jotta osaisin Kööpenhaminassa perille. Liittymällä ei voinut lähettää maksullisia tekstiviestejä, eikä myytäessä liittymää sellaista seikkaa edes mainittu. Valitettuani Lycamobilelle vastaus oli, että niin lukee käyttöehtosopimuksessa. Käyttöehtosopimuksen sain kuitenkin vasta ostoksen tehtyäni.

Tästä päästäänkin kolmanteen kohtaan, eli metrojen maksamiseen Kööpenhaminassa. Ainoa paikka, jossa sai käteisellä hankittua lipun oli lentoasema. Matkan aikana missään muualla ei ollut tätä mahdollisuutta. Metroasemilla on pankkikortilla käytettäviä automaatteja, mutta olin turhaan ennen matkaa odotellut pankin lähettävän pin-koodin kortilleni. Siksi ainoaksi mahdollisuudeksi ostaa lippu jäi tekstiviesti. Luonnollisesti, koska oma liittymäni ei edes toimi Tanskassa käytin Lycamobilen liittymää tietämättä, että tekstiviestini ei menisi koskaan läpi. Minut pysäyttikin sitten tarkastaja, joka näki kyllä selvästi, että olin tekstiviestin lähettänyt ja näki kun yritin vielä uudestaan, mutta lätkäisikin minulle sitten siitä hyvästä, ettei voimassa olevaa lippua ollut, sakon lipunmaksun välttelystä. Kertoi vaan, ettei tiedä lainkaan tapauksia, joissa paikallisesta liitymästä ei tekstiviesti menisi läpi. Olisin varmaan itsekkin ihmetellyt, ellei päällimmäisenä mielessä olisi ollut pelko ja suuttumus siitä, että saisin juuri käteeni hirvittävän sakon.

Sen verran olen matkaillut, että ainakin Istanbul, Lontoo ja Berliini on nähty, kaikissa niistä olen käyttänyt paikallisia liittymiä ja siihen lisäksi kokemus matkapuhelinliittymien toiminnasta kotimaassa ei millään tavalla anna käsitystä, että voisi olla syytä olettaa maksullisten tekstiviestien estoa olevan oletuksena uudessa liittymässä pyytämättä.

Metroasemilla saisi minun mielestäni olla myös englanniksi edes jossain pienelläkin präntillä jotain oleellista infoa. Sen lisäksi myös lippujen ostomahdollisuus käteisellä. Pelkät kortti- ja matkapuhelinmaksut ovat valitettavasti liian helppo väline viranomaisten hyväksikäytettäväksi. Metron lippujärjestelmästä esimerkkiä kannattaisi ottaa Berliinistä tai Lontoosta. Molemmissa näissä kaupungeissa lipun ostaminen on helppoa ja joustavaa monenlaiset matkustustarpeet huomioon ottaen.

En ole kovin kiinnostunut maksamaan saamaani sakkoa ja jätinkin m.dk sivuilla valituksen. Tavallaan olisi kiva käydä Tanskassa vielä joskus uudestaan, mutta ellei tätä sakkoa ei peruta jää kyllä sellainen vitutus, että en kyllä halua periaatteestakaan takaisin. Poikkeus voisi olla, jos Christiania saa joku päivä oman lentokenttänsä.

Maailmassa on monta muuta paikkaa vielä näkemättä.

Sebastian Mäki,
Piraattipuolue,
Fedora Ambassador EMEA

[Image: 'I see who you are now by HckySo under CC-BY-NC]

Muistaako joku vielä http://www.lapsiporno.info sivuston?

Muistaako joku, että lapsipornosuodatuksen tullessa käyttöön varoitettiin, että suodatus tulee vain laajenemaan?

Huomasiko joku, että suodatusta haluttiin vielä laajentaa?

Huomaako kukaan Suomessa mitään ennen kuin internetissä on kielletty kiroilu, muun kuin vallalla olevien poliittisten ajatusten esittäminen, kritiikki vallankäyttäjiä kohtaan ja jokin muu sellainen jota emme voi edes kuvitella nyt?

Huomaako kukaan, ennen kuin jokaisen kansalaisen koneella on valtion määräämä valvontaohjelma, joka tarkkailee kaikkea toimintaamme verkossa?

Huomaako kukaan, kun muutumme vain vähän kerrallaan totaalivalvontayhteiskunnaksi?

Anteeksi natsikortti, mutta huomasiko joku aikoinaan Saksassa?

First they came for the communists,
and I didn't speak out because I wasn't a communist.

Then they came for the socialists,
and I didn't speak out because I wasn't a socialist.

Then they came for the trade unionists,
and I didn't speak out because I wasn't a trade unionist.

Then they came for the Jews,
and I didn't speak out because I wasn't a Jew.

Then they came for the Catholics,
and I didn't speak out because I wasn't a Catholic.

Then they came for me,
and there was no one left to speak for me.

Sen sijaan, että oppisimme itse hallitsemaan pelkoamme ja toimimaan turvallisesti, yritämme käyttää teknologiaa vähentämään pelkoa puolestamme. Teknologia ei sitä voi tehdä. Vain ihmiset voivat omalla toiminnallaan sen tehdä. Ihmiset eivät tee hirvittäviä asioita toisille ihmisille vain siksi, että heillä on mahdollisuus tehdä niin. Ihmiset tekevät toisilleen pahoja asioita sosiaalisen paineen tai jonkin auktoriteetin pakottamana. Sisäisen tai ulkoisen auktoriteetin.

Mikään nykyinen teknologiaan perustuva yritys poistaa sitä ongelmaa, että joskus joku asia on pelottava, ei toimi. Ihmisen keksimä teknologia ei ainakaan toistaiseksi kykene olemaan nokkelampi kuin ihminen. Siksi meidän on turha yrittää käyttää teknologiaa estämään mitään, mitä ihminen tekee. Ainoa hyöty, mitä voimme teknologiasta saada inhimillisiin ongelmiin on käyttää teknologiaa mahdollistamaan ja voimallistamaan yhä enemmän ihmisiä.

Meidän ei tule varauksetta kuunnella ulkoisia auktoriteetteja. Jokaisella meillä on jonkinlainen omatunto ja sitä tulee kehittää ja kuunnella rationaalisesti. Meidän tulee ymmärtää olevamme vain ihmisiä ja siten alttiita erehtymään. Meidän pitää tiedostaa myös, että vanhempamme ja ystävämme ovat vain ihmisiä, eikä heidänkään puoleensa voi kääntyä löytääkseen absoluuttisia totuuksia. Meidän pitää ymmärtää, että ympäristömme on muokannut meitä johonkin suuntaan ja on meidän omalla vastuullamme ymmärtää miten.

Meidän pitää miettiä asioita hieman pidempään vaikka jokin tuntuisikin aivan varmalta. Jos kuuntelemme omaa omaatuntoamme, opimme tunnistamaan vinoumat ajattelussamme ja otamme käyttöön rationaalisen ajattelun metodit, emme välttämättä tarvitsekkaan palomuureja, vakoiluohjelmia, mielialalääkkeitä, lukittuja ovia emmekä valtioiden rajoja.

Pelko pitää voittaa. Se ei saa voittaa meitä.