lauantai 14. maaliskuuta 2015
Utopia pakenee meitä
Miltä tuntuisi elää maailmassa, jossa valtion olisi aivan välttämätöntä toteuttaa myös sen heikoimpien kansalaisten tahtoa, jotta sillä olisi valtuudet toimia? Kuulostaako utopialta?Tavoitteet on asetettava kauas tulevaisuuteen, jotta voimme tarkastella ovatko toimenpiteet ja ideat, joita tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään, kestäviä. Tulevaisuus, jossa ihminen on selättänyt köyhyyden, kuolevaisuuden, asuttaa useita planeettoja ja osaa käyttää luonnovaroja kestävästi, on mahdollinen. Tavoitteenamme tulee jatkuvasti olla utopia. Se sananmukaisesti tarkoittaa "paikkaa, jota ei ole". Määritelmällisesti siis tavoitteenamme on ihanneyhteiskunta. Se, millainen tällainen ihanneyhteiskunta olisi, riippuu lähinnä kyvystämme kuvitella. Utopian tavoitteleminen edellyttää, että asetamme itsemme tilanteisiin, joissa kehitymme. Koska asioiden muuttuessa muutuu myös käsityksemme utopiasta emme oikeastaan koskaan saavuta utopiaa. Siksi utopia on hyvä tavoite, koska se on alati muuttuva pakeneva käsite, joka odottaa meitä jossain tuolla tulevaisuudessa ikuisesti. Vain yksi asia on ollut muuttumaton läpi historian. Se on maailman jatkuva muutos. Meidän osanamme on tehdä valintoja, jotka ovat omiaan viemään itseämme ja muita rohkeasti eteenpäin jatkuvasti muuttuvassa maailmassa koko ajan määrittäen parhaan kykymme mukaan utopian käsitteen uudelleen uuden tiedon valossa. Kyky tehdä pidemmällä ajanjaksolla järkeviä valintoja riippuu täysin siitä, kuinka valmiita olemme muuttamaan käsitystämme vastaamaan vallitsevaa todellisuutta.
“With the relinquishment of utopias, man would lose his will to shape history, and therewith his ability to change it”
Mannheim
Tieteiskirjallisuus ja kuvaukset utopiasta ovat olleet suurimpia innoittavia voimia läpi ihmiskunnan historian. Ne ovat toimineet itsensä toteuttavina ennustuksina. Näistä ehkä osuvimpia ovat olleet Arthur C. Clarken vuonna 1968 tekemä ennustus 2000-luvulla käytettävistä tablettitietokoneista, Tim Berners-Leen HTTP-protokollaan vuonna 1992 määrittämä varaus tulevaisuuden sähköisille maksutavoille, joista ensimmäisenä käytännössä toimivana toteutuksena vuonna 2009 kehitettyyn Bitcoiniin tämä implementointiin vuonna 2011. Pidemmällä aikaskaalalla utopistisia ajatuksia ovat olleet esimerkiksi koko kansan kattava ilmainen terveydenhoito, koulutus, äänioikeus, itsemääräämisoikeus ja moni muu, joita Suomessa pidämme nykyään itsestään selvinä asioina. Tietysti myös tulevaisuuden dystopiat ovat kauhukuvan sijaan toimineet ohjenuorana, kuten vaikkapa Orwellin kirja Vuonna 1984.(julkaistu 1949) Ideoilla on siis taipumusta toteutua ennemmin tai myöhemmin, olivatpa ne aikanaan kuinka uskomattomia tahansa. Tärkeää olisi siis käyttää kaikki liikenevät voimavaramme siihen, että saamme toteutettua positiiviset, ihmisten elämää helpottavat ja yhteistyön määrää ja laatua parantavat tulevaisuudenkuvat tehokkaammin kuin negatiiviset, kontrollointiin, kansalaisoikeuksien menetykseen ja vallan keskittymiseen liittyvät tulevaisuudenkuvat. Oikeaa ja väärää eivät voi määrittää vain oma välitön etumme vaan kaikkien yhteinen etu rotuun, kansalaisuuteen ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta.
Tänä päivänä ja ikuisesti tärkeimmiksi aiheiksi näkisin perustoimeentulon turvaamisen ja sen mahdollistaman yksilöiden kehittymisen niin taidollisesti kuin tiedollisesti. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme kannustaa passiivisuuteen ja rankaisee niitä yritteliäitä, jotka toimivat rehellisesti töistään ja tuloistaan ilmoittaen. Perustulo antaisi vapauden kokeilla itselleen mieluisia töitä ilman, että epäonnistuminen ja potentiaalinen karenssi aiheuttaisi yrittelijäisyyteen pyrkiville tarpeettomia takaiskuja. Työn automatisoituessa ja manuaalisen työn merkittävyyden ja arvon vähentyessä ei ole enää mahdollista osoittaa kaikille työpaikkaa. Meidän täytyy luopua ajatuksesta, että kuka tahansa voi saada halutessaan sellaista työtä, jolla hän kykenee elättämään itsensä. Etenkin sellaisessa tilanteessa, jossa toimeentulon ehtona on työnteko, synnytetään keinotekoisesti työpaikkoja, jotka eivät ole mielekkäitä ja myöskin näistä pakkotöistä maksettavat palkat polkeentuvat olemattomiksi, koska epätoivo lisää tarjontaa työmarkkinoilla. Näkisin kuitenkin, että tämä on niinkin kyvykkään olennon kuin ihmisen ajan haaskaamista ja erityisesti arvokkaan resurssin hukkaan heittämistä. Suomessa on jo nyt tilanne, jota voitaisiin verrata siihen, että fyysikot laitettaisiin hiilikaivokseen työntämään kärryjä sen sijaan, että heille annettaisiin aikaa ja resursseja kehittää automaattinen kärry. Toki jotkut ihmiset tulisivat perustulojärjestelmässä olemaan vain niinsanottuja vapaamatkustajia, mutta näitä olisivat vain ihmiset, joita vanhemmat ja ympäröivä kulttuuri eivät ole ruokkineet tarpeeksi ajatuksilla siitä, mitä kaikkea he voisivat jonain päivänä saavuttaa, jos uskaltaisivat jotain tavoitella. Vapaamatkustajia on niin kauan, kun tapamme toisten unelmat ja rajoitamme heidän mahdollisuuksiaan kehittää itseään ja yhteiskuntaa, jossa he elävät. Meidän tulee tarjota kaikille kansalaisillemme yhdenvertaiset mahdollisuudet rajattomaan kehitykseen ja yhteiskuntaamme hyödyttävään yrittämiseen. On luovuttava lyhyen aikavälin tuloksentavoittelun vaatimuksesta. Ihminen ei ole kone, joka voi väsymättä olla hyödyllinen yhteiskunnalle ilman, että tällä on todellisia mahdollisuuksia menestyä kehittämällä itseään ja olemalla yritteliäs.
Demokratian kehittäminen edellyttää modernin teknologian käyttöönottoa. Yksi oleellisimmista demokratian takeista olisi blockchain-teknologian käyttöönotto vaaleissa ja eduskunnan istunnoissa. Blockchain-teknologia mahdollistaa vaalisalaisuuden säilymisen, mutta myös täydellisen läpinäkyvyyden äänestäjän näkökulmasta. Vaalituloksia ja äänestyksiä ei voisi väärentää tai muuttaa ja annetut äänet voisi kuka tahansa kansalainen tarkistaa. Kansalainen voisi antaa äänensä kokonaan yhden kansanedustajan käytettäväksi, kuten nykyään tai kansalainen voi käyttää äänensä itse. Hän voisi jopa jakaa äänestään osuudet joukolle kansanedustajia näin varmistaen sen, että yksi yksittäinen edustaja ei voi lupaustaan pettämällä vaikuttaa kansalaisen antaman äänen menemiseen täysin päinvastoin kuin mitä kansalainen on toivonut. Näin saamme luottamuksen tarpeen eliminoitua edustajavaaleista kokonaan. Oikeastaan kaikki alueet, jotka nykyään yhteiskunnassa edellyttävät luottamusta voidaan korvata demokraattisemmalla, korruptiolle immuunilla blockchain-teknologialla.
Bitcoinin ja escrow-palveluiden avulla identiteettivarkaudet ja luottokorttimaksamiseen liittyvät varkaudet voidaan eliminoida täysin. Bitcoinkäyttäjän säästöt ovat myös turvassa valtion tai rikollisten kähminnältä, koska varoja ei yksinkertaisesti voi siirtää ilman haltijan suostumusta. Toisin kuin valtion valuuttojen tapauksessa, bitcoinien väärentäminen on mahdotonta. Myös suuri osa kuluttajansuojalaeista tulisi tarpeettomaksi, koska kryptovaluutan avulla kyetään tekemään niin edistyksellisiä temppuja, että perinteisiin maksujärjestelmiin verrattuna ne vaikuttavat taikuudelta. Kyky siirtää rahaa mihin tahansa maailmankolkkaan sekunnin murto-osassa, milloin tahansa, mistä tahansa, kenelle tahansa, summasta riippumatta hintaan 0 - 0.03€ on jotain, mihin vanhanaikaiset maksuverkot eivät yksinkertaisesti pysty. Bitcoin on tullut jäädäkseen ja nyt kysymys on vain siitä aiotaanko täällä hyväksyä se tosiasia ja olla ensimmäisiä maita, jotka ymmärtävät lähteä täysillä hyödyntämään tätä uutta teknologiaa vai olemmeko me taas jäämässä muusta maailmasta jälkeen.
Bitcoin tulee kasvamaan globaalin talouden selkärangaksi ja korvaa Yhdysvaltain dollarin aseman ennemmin tai myöhemmin. Tämä siitä syystä, että Bitcoinin käyttöönotto ei ole yhden yksittäisen valtion talouden tukemista vaan rationaalinen valinta valtiolle, joka pyrkii vakauttamaan omaa ja koko muun maailman taloutta kohdistamatta valuuttapaosta aiheutuvia ongelmia mihinkään yksittäiseen valuuttaan. Yhteiseen valtiosta riippumattomaan yhteisvaluuttaan siirtymisellä tuetaan kaikkia muitakin valtioita ja yksilöitä, jotka tahtovat valita arvonsa säilyttämiseen valuuttaa, jota poliittinen valta ei kykene korruptoimaan. Bitcoin on itsensä toteuttava ennustus, koska se on äärettömän hyödyllinen. Kryptovaluuttojen mahdollistamalla teknologialla on nyt myös mahdollista muunmuassa korvata vakuutusyhtiöt, pankit, arvopaperit, sopimukset, eläkejärjestelmä, yritykset, viestintä ja lukematon määrä muita nykyisin keskitettyjä järjestelmiä, joita hallitsevat suuret instituutiot.
Talouspakotteista mainittavaa olisi se, että poliittisilla päätöksillä voitaisiin asettaa seuraamuksia erityisesti julkisille toimijoille ja rahaliikenteen voisi jopa estää julkisten toimijoiden osalta tarvittaessa täysin, mikäli näiden varojen siirto edellyttää allekirjoitusta kolmannelta osapuolelta. Tällaisena kolmantena osapuolena voisivat toimia maailman kaikki valtiot yhdessä. Mikäli ennalta sovittu määrä valtioita hyväksyisi julkisten toimijoiden siirrot, voisivat ne tapahtua automaattisesti. Mikäli osa tahtoisi estää siirrot. Voisivat ne kieltäytyä allekirjoittamasta transaktiota. Yksittäisiä kansalaisia talouspakotteet eivät koskettaisi, koska millään instituutiolla ei yksinkertaisesti ole kykyä pysäyttää heidän transaktioitaan. Tämä takaisi, että pakotteet kohdistuisivat juuri niihin, joihin pakotteiden kohdistaminen voi olla tarpeellista.
Teknologiaa tulee kehittää ja ohjata vastuullisesti aivan kuten kaikkea muutakin kehitystä. Olennaisin asia on minimoida luottamuksen antamisesta aiheutuvia ongelmia, vallan keskittymistä ja siitä seuraavaa vallan väärinkäyttöä. Vallan luovuttaminen toisen käyttöön sellaisella tavalla, että sitä ei voi ottaa takaisin on läpi historian johtanut konflikteihin, jotka ovat nyt vältettävissä. Meillä on kaikki mahdollisuudet ohjata kehitystä sellaisella tavalla, että luomme kannusteita yhteistyölle, yritteliäisyydelle ja toisista huolehtimiselle.
On tärkeää, että opetamme ajattelun työkalut lapsille jo varhain. Ajattelun vinoumat näkyvät tänäkin päivänä politiikassa. Meillä ei ole kykyä tehdä valistuneita päätöksiä, mikäli emme ymmärrä ihmispsykologiaa, ajatusvinoumia ja sitä, miten tietynlaiset kannusteet johtavat joko yhteishyödylliseen toimintaan tai yksilön välittömiä etuja toisten etujen kanssa ristiriidassa olevaan toimintaan. Suurin ero nykyihmisen ja muinaisten esi-isiemme välillä on perintönä saatu kulttuuri ja ajattelutaito. Nämä tulevat olemaan suurimmat erot myös nykyihmisen ja tulevaisuuden ihmisen välillä. Me olemme vaiheessa, jossa voimme ottaa jo paljon suuremman roolin kohtalomme ohjaamiseen itse. Olemme aikuistumassa vaikka meillä vielä joskus on lapsen ajatuksia. Kasvu on aina vaikeaa ja ymmärryksen mukanaan tuoma taakka on raskas, mutta välttämätön kantaa.
Meidän on aika luopua irrationaalisista peloista, koska ne saavat meidät tekemään irrationaalisia tekoja, jotka ovat omiaan tuottamaan kärsimystä muissa. Pelko on huono isäntä ja sen seurauksena on aina ääri-ilmiöitä. Autot aiheuttivat Yhdistyneessä Kuningaskunnassa vuonna 1865 pelkoa niinkin paljon, että autojen edellä tuli kulkea 55 metrin etäisyydellä punaista lippua heiluttava henkilö. Ajatus tuntuu naurettavalta nykyisin, vaikka tieliikennetapaturmissa kuolee vuosittain moninkertaisesti enemmän ihmisiä kuin terroristien iskuissa. Silti terrorismi herättää tunteita vaikka Suomessa on todennäköisempää kuolla saunassa. Opettamalla jo varhaiskasvatuksen aikana ja ala-astella lapsia tunnistamaan omia ajatusvinoumia ja opettamalla heille psykologiaa voisimme päästä hiljalleen eroon peloista, jotka eivät ole tilastollisesti relevantteja. Näin antaisimme vähemmän tilaa peloille ohjata omaa käyttäytymistämme ja valmistaisimme jokaisen kansalaisen tarpeellisilla taidoilla oman ja muiden tunne-elämän ymmärtämiseen. Lapsille tulisi antaa paremmat mahdolisuudet mennä aikuisiin tilanteisiin, jotta he voivat toimia aikuisemmalla tavalla myös myöhemmin elämässä. Toki aikuisten tehtävänä on myös asettaa ne rajat, joiden sisäpuolella lapsen on vielä suhteellisen turvallista aikuistua, mutta täydelliseen suojeluun meidän ei tule koskaan pyrkiä, koska näin pysäytämme lasten kehityksen ja teemme heistä pelokkaita ja helposti ohjailtavia aikuisia. Näkisin myös, että meidän tulisi välttää altistamasta lapsia uskonnoille varhaisella iällä, koska heillä ei ole vielä tarpeeksi henkistä kapasiteettia tehdä tietoista valintaa. Eettiset kysymykset sinänsä ovat tärkeitä asioita käsiteltäväksi jo lapsena, mutta niihin ei tule sekoittaa uskoa. Ihminen voi toimia eettisesti perustamalla toimintansa rationaaliseen ajatteluun ja etsien ne tavat toimia, jossa oman edun tavoittelu ei riko toisten oikeuksia vaan päinvastoin auttaa myös muiden tavoitteiden saavuttelua. Tällaiset ajattelutaidot omattuamme olisi yhteiskuntamme vähemmistöillä myös paremmat oltavat.
Tiedustelutoiminta on modernia sodankäyntiä, joka johtaa oman edun tavoitteluun toisten kustannuksella. Nykyaikaisen valtion tärkeimpiä rooleja olisikin ohjata varoja avoimen lähdekoodin tietoturvasovellusten kehittämiseen sellaiselle tasolle, että jokaisen ihmisen tietoturva kansalaisuuteen katsomatta voidaan taata. Suomen tulisikin hakea kumppanimaitaan mukaan tällaiseen kehitykseen, koska yhteinen tietoturvasta huolehtiminen voittaa lopulta yksittäisten häirikkövaltioiden toiminnan. Tietoturva on ollut pitkään niin laiminlyöty osa-alue, että se saa helposti ihmiset kuvittelemaan kattavan suojautumisen olevan mahdotonta. Valtion ei julkisia rahoja tulisi muutenkaan käyttää yksityisten yritysten tukemiseen, vaan sellaisten ohjelmointiprojektien tukemiseen, joista se itse voi hyötyä ja jotka ovat omiaan hyödyttämään tulevia sukupolvia. Näkisin, että hyvä vaihtoehto nuorille olisi liian vähän haasteita antavien työharjoittelujaksojen sijaan osallistua johonkin avoimen lähdekoodin projektiin niin, että valtio tukisi tätä toimintaa. Nykyään esimerkiksi Google Summer of Code paikkaa hieman tätä puutetta.
Harvempi pitää ajatuksesta, että huumeita käytetään. Huumeiden käyttö on kuitenkin tosiasia eikä sota huumeita vastaan ole tuottanut sellaisia tuloksia, kuin oltaisiin toivottu. On käynyt päinvastoin. Sen sijaan, että suojaisimme ihmisiä huumeiden vaikutuksilta, aiheutamme heille vielä jo alunperin ongelmaiseen elämäänsä lisää ongelmia, pelkoa ja syrjäytymistä. Huumeiden kriminalisoinnilla luodaan markkinat, jotka lisäävät rikollisuutta ja koventavat aineita. Huumeiden vaikutukset terveyteen ovat kuitenkin olemassa sallimme me niiden myynnin tai ei. Olisikin järkevää lopettaa huumesota siitäkin huolimatta, että ajatus aiheuttaa inhontunteita. Huumeet pitää saada verolle, niiden laatu tulee varmistaa ja huumebisneksen ympärille muodostunut muu rikollisuus saada häviämään kannattamattomana.
Suomi on nykyään täysin riippuvainen keskeytymättömästä sähkönjakelusta, mutta sähköverkkomme on vieläkin keskitetyn mallin mukainen. Olisi aika ottaa mallia internetin hajautetuista verkoista ja varmistaa, että sähköverkkoon pääsisi tuottajana tai kuluttajana ilman erillisiä sopimuksia. Koko sähköverkko on mahdollista toteuttaa sellaisella tavalla, että sen ylläpito ei edellytä riippuvuutta yksittäisistä toimijoista vaan sen ylläpitämiseen olisi taloudellinen intressi kenellä tahansa kykenevällä toimijalla. Ne, ketkä vetävät linjat saavat kilpailla sähkönsiirrossa ja ne, jotka tarjoavat sähköä kilpailevat toistensa kanssa kuluttavista asiakkaista, jotka voivat kilpailuttaa toimittajia vaikka tuhansia kertoja päivässä. Tämäntapaisella verkolla olisi taipumus kasvaa nopeasti omavaraiseksi ja varmennetuksi. Kukin voisi itse päättää kuinka omavaraisia sähkön puolesta ovat ja vuorokautiset, sekä vuodenajasta riippuvat vaihtelut sähkön hinnassa antaisivat arbitraasimahdollisuuksia, jotka johtaisivat myös sähkön varastointikapasiteetin kasvattamiseen ja hinnanvaihteluiden tasaantumiseen.
Lisäilen lähteet joskus jos jaksan. Kaiken sanomani saa ja pitää kyseenalaistaa.
Lähettänyt
Sebastian Mäki
klo
2.02
Tunnisteet:
ajatuksen vinouma
bitcoin
blockchain
filosofia
hyvinvointi
ihmisyys
koulutus
politiikka
psykologia
sähköverkko
talous
teknologia
terveys
tulevaisuus
turvallisuus
uskonto
vakoilu
valvonta
yhteiskunta
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti